Huima pääsi ensi kertaa koittamaan viestin jälki-osuutta, sitä kun ei voinut laittaa pinkomaan tuhatta ja sataa selkänsä kanssa. Tosin rimadyl oli notkistanut sitä niin, että vähän liian lujaa sekin sujui. Ohjaaja lähti metsään, kulki n. sata metriä ja piiloutui, ja Huima lähti apuohjaajan toimesta jonkun ajan kuluttua perään. Käskynä oli sama kuin viestillä, "vie" ja sille näytettiin maasta jäljen lähtöpaikka. Huima haki reittiä loivasti mutkitellen, mutta juoksi hienosti nenä ilmassa koko matkan suoraan piilolle.
Tilanteen ollessa otollinen otettiin Huille vielä vähän seuraamista metsätiellä liikkeenohjaajan kera. Liekö rimadylin ansiota vai mitä, mutta tällä kertaa Huima tahtoi edistää, ja louskutteli mennessään hampaitaan kun oli niin tohkeissaan ;-)