Sama kepein merkattu ruutu kuin viimeksi. Esineenä pienehkö muovipäinen avain oksan alla piilossa. Vaihdoin huonon missä-käskyn uuteen tarkka-käskyyn. Huima tiesi jo ennen maahanmenoa mitä ollaan tekemässä, ja luvan saatuaan kiersi ruudun reunaa pitkin suoraan esineelle. Hajun se sai muutaman kymmenen sentin päästä, ja tarkensi tosi nopeasti esineeseen. Luovutus tökki sen verran että avain putosi ennen kuin ehdin saada sen käteen. Aika hyvä : )

Illalla vielä K:n kanssa linkkitornilla esineruutu janan vanhenemista odotellessa. Puin Huin autolla, ja sillä oli kova kiire ruudulle, kunnes se näki K:n metsässä viemässä esineitä – ja taas tuli ahdistus. Onneksi naksu oli taskussa, sain sen sillä sitten ruudun reunalle. Siinä vaiheessa Huima olikin sitten taas jo oma itsensä, ja lähti rivakasti ruutuun. Kaikki kolme esinettä (kaksi takakulmissa ja yksi keskellä) löytyi hyvin ja nopeasti. Kerran se palasi takaisin kutsumatta, mutta lähti hyvin etsimään uudelleen. Vauhtia oli enemmän kuin pitkään aikaan, ja nenäkin ilmeisesti hyvin auki.
Merkkejä pois hakiessa Huima ahdistui taas – johtuukohan se siitä että se ei tiedä mitä pitäisi tehdä? Jäi seisomaan ruudun etureunalle kun olimme takarajalla, K:n kutsusta tuli sitten iloisesti ja reippaasti sinne...