Uudessa metsässä pumppiksen lähellä T, M, ja uusi maalimies. Ekalla kierroksella satoi kaatamalla ja tuuli pyörteili. Tarkoitus oli ottaa piilo-piilo-tyhjä-piilo-piilo, mutta eipä sitten otettukaan...

Ensimmäisellä pistolla Huima juoksi puolentoista metrin päästä ohi maalimiehestä, seuraavalla se lähti reilusti vinoon. Molemmilla kerroilla tuli kivasti pillillä takaisin keskilinjalle. Kolmas lähetys jäi jo vähän lyhyeksi, ja kun neljännellä tajusin auttaa sitä, se oli jo selvästi paineistunut. Testimielessä koitin ensin pakotteella - ei toiminut - ja sitten vaan jatkettiin miten parhaiten taidettiin. Vein Huiman liinassa lähemmäs maalimiestä, löytö ja ilmaisu.

Toiselle puolelle lähti jo selvästi haluttomasti, mutta meni kuitenkin. Kolmatta ei sitten luonnollisesti otettukaan tyhjänä, vaan siellä oli maalimies. MM oli ikävä kyllä tajunnut ohjeet vähän väärin ja jäänyt liian alkupuolelle rataa. Lähetin Huiman siitä mistä luulin maalimiehen löytyvän, mutta eipä siellä ollut ketään. Huima ei kyllä irronnutkaan kovin hyvin, vaan jäi seisoskelemaan kalliolle. Sitten toinen yritys, nyt kiersi taaksepäin ja tarpeeksi syvälle. Neljäs maalimies löytyi heti vaikka vauhti oli ihan lönkyttelyä.

Kaikissa ilmaisu ja näyttö olivat hyvät, ja olin tyytyväinen että Huima ei mennyt ihan lukkoon. Nyt se myös tuli luokse kutsuttaessa aika kivasti. Ohjaajaherkkänä koirana Huima varmaan paineistuu ihan pelkästään jo siitä kun näkee että ohjaaja alkaa hermostua. Pitäisi muistaa aina ensin asennoitua itse...

Toinen kierros sitten paikkailtiin, Huimalle otettiin neljä hiljaista haamua niin pienillä vaikutteilla kuin nyt haamuja voi ottaa. Paine poistui ja Huima teki oikein iloisesti töitä. Kolme ensimmäistä maalimiestä palkkasi lelulla ja viimeinen nameilla.

Päälle otettiin vielä täyskokoinen esineruutu. Huima löysi kaikki kolme esinettä kolmella pistolla, aikaa meni vajaa pari minuuttia. Upea homma ;-D