Pitkästä aikaa Rudyn kanssa kentällä niin, että molemmat tekivät yhtä aikaa. Pari kertaa vapautuksen jälkeen Huima vilkuili Rudyn suuntaan kaipaavasti, mutta muutoin teki hommia kovasti innokkaana.

Olin tehnyt sille ruudun valmiiksi, ja sillä aloitettiin. Ensimmäisellä kerralla siellä oli lelu valmiina. Huima meni ruutuun vähän sivusta, mutta ihan selvästi sillä on jo hyvä käsitys siitä mikä jutun juoni on. Toisella kerralla pysäytin sen tyhjään ruutuun, tai tässä tapauksessa ruudun taakse kun käsky tuli liian myöhään. Vauhtia oli reippaasti ja pysähdys oli nopea. Kolmannella kerralla seis ja maahan, seisominen oli hyvä, mutta maahan meni vasta kolmannella käskyllä. Ja hienosti ruudun sisään! Neljäs kerta oli sitten taas hengen nostatusta pelkällä lelulla.

Seuraavaksi luoksetulon pysäytys niin, että jätin Huiman istumaan, menin itse kauemmas ja vapautin sen lähtien itse sen jälkeen liikkumaan taaksepäin. Pysäytys suoralla pallonheitolla. Päälle suora luoksetulo vielä uudella tyylillä suoraan sivulle. Muutoin hyvä mutta Huima kiersi aika kaukaa takaa. Tätä täytyy nyt vahtia, ettei tule tavaksi.

Kaukokäskyt, koko sarja reilun viiden metrin päästä. Pari intovinkaisua, muutoin oikein hyvä. Palkaksi pallon heitto taakse.

Seuraamista, vähän pidempää pätkää käännöksin. Innokas ja hyvä kontakti, joskin pari kertaa herpaantui pikkuisen. Palkka lelulla.

Liikkeestä seis, maahan ja istu. Kaikki muuten ok, paitsi että maahanmeno vaati tuplakäskyn taas. Tätä täytyy näköjään ottaa nyt kuuri tätä että muistuu mieleen.

Lisää seuraamista, purkkipalkka ja autoon.

Rudylle piti saada vielä paikallamakuuhäiriötä, joten otettiin päälle vielä jokunen kieppi seuraamista ja vähän kontaktia perusasennossa. Huima jaksaa seurata nykyisellään näköjään pitkiäkin pätkiä palkkaamatta, joskin se tahtoo vähän kuumeta. Pari haukkua pääsi matkan varrella, ja meno oli välillä vähän poikittavaa, mutta intoa riitti kivasti.

Ollaan tultu näköjään muutamassa viikossa ääripäästä toiseen, ongelmana alkaa olla Huiman kuumeneminen. Haukkuu ja vinkuu välillä, ei onneksi vielä häiriöksi saakka. Lelua purressa saattaa näpsiä käsille ja kaikki tekeminen on vähän huolimatonta. Jotenkin en jaksa ottaa paineita tuosta liiasta innokkuudesta, ihanaa kun virtaa riittää taas!