Olipas tänään hyvät ja hauskat treenit!

Aloitettiin taas paikallamakuulla. Huima oli sitä ennen kuulumisia vaihdettaessa vähän levoton, mutta rauhoittui onneksi kun alettiin hommiin. Jonkinlaisen paikallamakuuvireen olen saanut näköjään siihen istutettua! Maahan se meni kyllä vasta kolmannella (!) käskyllä, häiritsiköhän sitä muiden käskyjen kuoro? Kävin ensin piilossa ja palasin heti palkkaamaan sen nappulalla. Takaisin piiloon puoleksi minuutiksi, ja sitten näkösälle piilon viereen. Huima makoili lungisti kuono tassujen päällä. Kun naapuria käytiin palkkaamassa, se käänsi päänsä, mutta ei hötkynnyt yhtään. Budan sisääntulo kesken makuun ei myöskään häirinnyt. Piiloon kuulin yhden ihan pienen piip-äänen, sitä en tiedä lähtikö ääni Huimasta. Hyvä paikallamakuu, jos se rauhallinen fiilis tässä pikkuhiljaa vahvistuisi : )

Paikallamakuusta vein Huiman häkkiin piipittämään siksi aikaa kun leikin muille tuomaria. Sitten hain Huiman omaan seuraamiseen (M oli meille tuomari).  Tehtiin kolme reilua seuraamista, joista kaksi ekaa palkkasin lelulla ja viimeisen palkkapurkilla. Aluksi Huima edisti taas aika reippaasti ja oli myös vähän kaukana sivulla, mutta rauhoittui vähän sitä mukaa mitä pidempään sitä seurautettiin. Hidas kävely ja juoksu menivät oikein hyvin, ja seuraamispaikka oli oikea. Liikkeenohjaajan käskyjen mukaan tekeminen sujui myös aika kivasti, tosin käännöksissä varsinkin seinän lähellä oli vähän väljyyttä. Kaksi askelta taakse sujui kerrassaan mallikkaasti, mutta se onkin erityisesti niitä juttuja joista Huima tykkää. Kontakti oli ok kaikissa seuraamispätkissä - ihan seinän vierellä välillä vilkaisi muualle (näitä pitää treenata!). Vierellä seuraavasta tuomarista Huima ei välittänyt.

Seuraamisen jälkeen otettiin kontaktiharjoitus, koirat perusasennossa, kehua ei saanut mutta hiukan ärähtää jos kontakti herpaantui. Anne pomppi koirien edessä häiriönä. Kyllä meni hyvin tämäkin, aluksi Huima vilkaisi pari kertaa häiriötä, mutta kun hoksasi että sitä koitetaan vedättää, se tapitti entistä tiiviimmin, käänteli vähän päätään että kontakti olisi juuri passeli.

Lopuksi vielä suora luoksetulo. Olin taas kuumennellut Huimaa vähän liikaa ennen liikettä, ja niinhän se jäi sitten haukkumaan kun jätin sen istumaan. Eipä ole Huiman tapaista tämä, mutta parempi niin että se kuumenee liikaa kuin että ei huvittaisi ollenkaan. Kävelin takaisin sen vierelle ja palkkasin nätistä perusasennosta. Uusi jättö ja kutsu. Huima tuli suht reippaasti, mutta ihan selvästi se odotti pysäytystä, vauhti nousi kun heitin sille lelun taaksepäin.

Otin vielä seisomaanjättöjä että pääsin antamaan Huimalle iltaruoan. Seuraaminen oli taas tosi edistävää - Huima selvästi odotti ruokaansa. Pitää alkaa palkkaamaan sitä paljon vaihtelevammin muustakin kuin seuraamisesta nyt kun sen on saanut innokkaaksi. Ekassa seisomaanjäämisessä Huima meinasi kellahtaa kumoon kun sillä oli niin intensiivinen kontakti että jäi seisomaan ihan kallelleen :o)

Olipa onnistuneet treenit - ja mukavaa kun on innostunut ja innostava koulutusohjaaja.