Treenit alkoivat puoli yhdeksältä, ja kymmenen maissa lähdettiin kotiin päin. "Valvottuna" ehdittiin tehdä paikalla istuminen, makuu,  luoksetulon pysäytykset ja tunnari.

Leikitin Huimaa treenien aluksi ensimmäistä kertaa kurnuttavalla irtopäällä, ja sehän oli niin superihana, että ei sitä meinannut pois suusta enää saadakaan. Sitten siihen perään otettiin paikalla istuminen, onneksi ehdin vähän ensin rauhoitella Huimaa. Aikaa oli ehkä reilu minuutti, ja matkaa muutama metri. Kerran kävin välipalkkaamassa kun Huima näytti ihan korppikotkalle. Kunnialla meni, palkaksi kasvisnappula.

Paikallamakuu heti perään, jättö tapahtui EVL (vai jo VOI?) -tyyliin niin että maahanmeno ja perusasentoon nouseminen tapahtui vuoronperään. Hyvin meni sekin osuus, ja itse pötköttely myös. Jäin ensin näkösälle, ja kun Huima näytti rauhalliselle, menin  vähäksi aikaa piiloon. Loppuaika sitten taas näkösällä jotta pääsin kehumaan Huimaa aina kun se laittoi kuonon maahan. Välillä se vilkuili sivuille, mutta ihan rauhallisen näköisenä. Ja oli hissukseen koko melko pitkän makuun. Jippii!

Odotteluajalla tehtiin kaikenmoista - pitäisi ensi kerraksi vähän varmaan suunnitella että miten sen aikansa kuluttaa. Luoksetuloa otettiin niin, että ensin maasta suoraan lelulla seisomaan, sitten seisomisesta uudelleen ja maahan. Seisominen meni odotetusti putkeen kun heitto oli suora, maahanmeno oli myös hyvä, mutta vauhtia ei ollut nimeksikään. Huima ei ole tottunut tulemaan seisomisesta luokse, joten tätähän täytyy alkaa treenaamaan. Lopuksi vielä suora luoksetulo.

Kun oltiin loppupalkat syöty pidettiin hetken palaveria tunnarista, ja tässä välissä Huimakin vihdoin malttoi rauhoittua ja pani maate. Homma alettiin niin, että ensin piilotettiin tuolin taakse pelkkä oma kapula, ja sitten kokeiltiin koko liikettä. Molemmilla kerroilla otettiin myös kääntymiset kapulan luovuttamiseksi liikkeenohjaajalle. Tuolin taakse piilotetun kapulan se Huima toi, mutta koko liike meni kahteen kertaan ihan penkin alle. Ei kai se muutaman kerran vuodessa harjoittelu auta, pakko olisi nyt ottaa itseä niskasta kiinni tämänkin kanssa. Miten treenien suunnittelu voikin olla näin vaikeaa?

Odotteluajan hommista seuraaminen oli aluksi ihan mahdotonta kaahaamista taas, tunnin lopulla se alkoi jo vähän rauhoittua. Kestoa siihen ollaan saatu kyllä kivasti lisää. Huiman yleisilme oli tänäänkin innokas ja säheltävä, kontakti oli kyllä oikein hyvä läpi treenien. Luultavasti Huima kuitenkin koko ajan rekisteröi mitä muualla tapahtuu vaikka onkin hyvin kuulolla, sen verran se tuntui hajamieliselle. Toisten koirien käskytykseen se ei onneksi reagoi ollenkaan.

Jäävät liikkeet sujuivat varmasti, kaukot oli aika sähläämistä. Hyppy oli myös ihan ok, Huima jää kyllä istumaan ihan kiinni esteeseen.

Vaikka kaikki ei mennytkään ihan niin kuin piti, ei voi olla kuin tyytyväinen innokkaaseen treenaajaan : )

Tämän päivän treeneistä voisi korvan taakse pistää ohjeen, että pitää antaa koiran antaa tehdä itse töitä, eikä häiritä tai auttaa sitä.