Ekaa kertaa koulun kentällä - ihana tasainen ja valaistu iso kenttä. Kyllä kelpasi treenata. Huima oli vauhdikkaalla tuulella ja keskittyikin aika hyvin vaikka paikka oli vieras.

Aloitettiin pienellä seuraamispätkällä ja leikittiin vähän narupallolla. Sitten Huima istumaan ja sillä välin vein sivummalle merkin ja narupallon. Huima pinkoi täyttä laukkaa merkille ja sujona ohi, parin metrin päässä se teki äkkijarrutuksen, kääntyi, loikki kohti - ja suoraan ohi kapulalle. Pyydystin sen siitä sitten uudelleen sivulle, jätin istumaan selin merkkiin ja kävin viemässä pallon uudelleen. Tällä kertaa meni oikein mallikkaasti. Toinen onnistunut vielä perään. Aika varma että Huima ei kertakaikkiaan nähnyt koko merkkiä ekalla kerralla vaikka pyyhkäisikin siitä vierestä ohi. Harmahtavan vihreä merkki ei taida olla oikein hyvä pimeällä treenatessa, kuten on jo ennenkin todettu.

Sitten liikkeestä seisominen palkkaamalla heti lelulla taakse, vähän seuraamista, avo-kaukot (namitakapalkalla). Ihan ok kaikki. Vauhtinouto niin, että heitin lelun kun Huima oli tulossa takaisin, ja taashan se meni niin, että Huima juoksi ensin kapula suussa lelun perään, muisti sitten mitä oli tekemässä ja kaarsi takaisin tuomaan kapulaa  ;-) 

Paikallamakuusta seuraamaan lähtemistä. Kävelin suurin piirtein kuten ruudussa, kutsu aika läheltä. Ensimmäinen kerta vaati kaksi kutsua, toisella se nousi ennen käskyä mutustamaan pudonnutta namia, kolmas kerta vaati myös tuplakäskyn, neljäs sujui jo niin kuin piti. Vaikea homma, vaan eipä olla otettukaan tätä kuin pari kertaa aiemmin. Tätäkin pitäisi varmaan harjoitella lelun kanssa niin, että saisi vauhtia siihen "luoksetuloon".

Lopuksi vielä pari läpijuoksuluoksetuloa lelun kanssa.

Käytiin viemässä kamat autolle ja otettiin sitten vielä vähän sivummalla paikallamakuu. Aikaa muutama minuutti, matkaa n. 5 metriä. Huiman pää pyöri taas kuin propelli. Ohimeneviä autoja ja ihmisiä piti katsella, ja toiseen suuntaan kuikuilla kai ihan varmuuden vuoksi. Kehuin joka kerrasta kun käänsi päänsä eteenpäin, ja annoin muutaman välipalkankin (frolicia). Ei se sille näyttänyt että lähtenyt olisi, mutta eihän tuota voi kyllä rauhalliseksikaan sanoa.

Iltalenkin ja -ruoan jälkeen kaksi tunnistusnoutoa takapihalla. Kapulat jonossa, ekalla kerralla oma reunimmaiseksi, toisella kerralla niin, että oman edessä oli myös yksi kapula. Molemmat menivät hyvin. Päälle otettiin vielä pari kertaa sisällä oman kapulan etsimistä olohuoneesta. Nyt sen nenä kävi ainakin niin että tuhina vaan kuului - jospa tuo oppisi yhdistämään että hommaan kuuluu myös se haisteleminen...