Kun Huima näytti olevan lenkillä tekemisen puutteessa, otettiin pari tokojuttua piristykseksi. Ensin parin minuutin paikallamakuu ilman välipalkkoja mutta kehuen kontaktista. Sitten vähän seuraamista, ja kun Huiman inhokki-sakemanni tuli vastaan päästiinkin treenaamaan kunnon häiriössä, namin kanssa tosin. Meillä seurattiin hienosti kun toisaalla rähjättiin  : )  Sitten suora luoksetulo palkaten vauhdista.

Kotiin päästyä otettiin vielä tunnarinpitoharjoituksia. Huima istui perusasennossa edessä, ja sitten eikun kapulaa suuhun. Näin tätä ei varmaan kuuluisi tehdä, mutta otettiin niin että kun Huima lakkasi vähäksi aikaa jyystämästä, palkka. Luulen että se ei ymmärrä niitä pitoharjoituksia, joissa kapula otetaan suusta ennen kuin se alkaa purra, kun kyse on meidän tapauksessa sadasosasekunneista. Nyt tuntui että se jo parilla kerralla tajusi että namia tai kehu tulee heti kun pureminen loppuu. (Varpu tai Anne saapi sitten kommentoida jos homma menee ihan metsään...) Huima jaksoi kumminkin pitää kapulaa suht pitkiä pätkiä.

Lopuksi vielä seis-maa-istu-kaukoja, ensin parin metrin päästä takapalkalla. Suurimman osan liikkeistä teki aika hyvin, mutta kun muutaman kerran tuli vähän eteenpäinkin, niin tehtiin lopuksi kädellä liikerataa ohjaten vielä aika monta toistoa.