Käytiin ottamassa hiukan revanssia viime viikon maatalousoppilaitoksen reissusta. Ajatuksena oli tehdä ihan vaan kontaktiharjoituksia, jotta mieleen muistuisi ettei hommissa ollessa parane kuikuilla kalkkunapaistien perään.

Jokusen kerran sain komentaa ihan kunnolla, kun hajut kiehtoivat enemmän kuin emännän silmiin tapitus, mutta lähtihän se siitä sitten sujumaan. Tarkkana pitäisi kumminkin olla ettei herkkis-Huimaa komenna ihan maan rakoon, vaikka toisaalta se ei kyllä ihan pienestä tokene. Aika lyhyitä kontaktipätkiä ja paljon kehuja ja palkkaa karjahtelun vastapainoksi. Lisäksi ihan lyhyitä seuraamispätkiä. Selvästi Huima taas lämpeni muutaman minuutin jälkeen ja teki ihan iloisesti hommia.

Lopuksi vielä lyhyt paikallaistuminen sekä luoksetulo.