Tänään oli sitten ensimmäinen kerta kun Huima alkoi vinkumaan ruokakupille. Aluksi se makasi ihan nätisti, mutta sitten kun seisoin vähän aikaa sen sivulla ennen vapautusta se alkoi vinkumisen. En sitä siitä sitten halunnut vapauttaa, joten koitettiin vaan jatkaa makuuta. Ei hiljennyt sitten alkuunkaan, joten vapautin enkä palkannut. Muutenkin se näytti sille että on lentoon lähdössä. Ja kaksi vuotta ollaan tehty töitä rauhallisen paikallamakuun eteen  : (

Toinen yritys sitten ihan nopea, mutta kyllä se siinäkin ihan vähän ehti ääntää. Omat hermot ei kestä vinkumista yhtään, mitähän tässä pitäisi tehdä.  Jos se ei lopeta käskystä eikä odottamalla vinkumista, niin turha varmaan luulla että ongelma häviää itsekseen jos siihen ei kiinnitä huomiota.