Kyllä se vaan niin on, että kun ilmat kylmenee niin Huima lämpenee. Tänään se oli taas ihan "normaali" vauhdikas itsensä.

Aluksi verkattiin pienellä rengas-puomi-hyppy-puomi-rengas -pätkällä, ja sitten vasta rakennettiin rata.
Ratana oli Salme Mujusen I-luokan rata, pari putkea vaan korvattuna hypyllä ja keinulla. Rata oli kiemurainen ja aika vaikea, varsinkin ohjaajantumpelon muistaa.

Eka kierros meiltä meni aika hyvin, Hui puhkui intoa mutta ei silti tehnyt virheitä kuin A:n kontaktissa (kuulemma) ja vähän pyöri toisen putken suulla ennen kuin löysi tien sisään. Ohjaajakin muisti radan!

Tehtiin loppurata vielä uudelleen (A-keinu-hyppy-putki-hyppy) niin että länget olivat sekä A:n että keinun alastuloissa, ja sitten vielä koko rata uudelleen. Toisella kierroksella mokailtiinkin urakalla, heti alussa totesin Huimalle hypyllä "kiipee". Puoliväliä ennen oikaisin vahingossa ulkokiepille joten vähän tyngäksi jäi, ja lisäksi Huima meni putkeen väärästä päästä ja hyppäsi keinulta puolivälistä alas. Hohhoijaa. Loppupalkaksi tästä loisteliaasta radasta Huima sai purkillisen kaalipataa (koiraurheilun nimissä kärsimme hajuhaitatkin). Keinua mentiin sitten vielä nami-avusteisesti pari kertaa, ja sehän kuumensi Huimaa jo niin että piti alkaa haukkumaan.

Muut tekivät vielä radan toisinpäin, mutta ajattelin pelata varman päälle ja olla väsyttämättä Huimaa liikaa. Sillä välin kun muut tutustuivat rataan me humputeltiin esteitä vähän omin päin ja leikittiin narupallolla. Huimalla oli kivaa, ja tänään jäi kyllä molemmille treeneistä hyvä mieli, vaikka vähän taas sähläiltiinkin  :o)