perjantai, 25. huhtikuu 2008
Huiman kuppi menee nurin
Putket olivat vaihteeksi hankalat – Huima piti taas viedä ihan suulle saakka. Kumma miten ne välillä sujuvat ja sitten taas tökkii. Vaan mistäs sen tietää vaikka joku olisi niihin hiljan lirauttanut. Kepit olivat myös erityisen tahmeat ekalla radalla, mutta sitten toisella radalla päästiin jo ihan hyvin rytmiin.
Vikan radan lopuksi istahdin vielä vähäksi aikaa lattialle juttelemaan. Ja mitä tekeekään Huima: kiipeää selkään nylkyttämään :-O Joskus oikein kivojen hakutreenien päälle se on kyllä tehnyt sitä treenirepulle, mutta olipa eka kerta kun minä jouduin kohteeksi. No, jotenkin kai se höyry on päästeltävä...
Kommentit