Tokotreenien päälle tehtiin vielä koirille esineruudut. Huima ei ollut moista harrastanut sitten viime kesän, jolloin ruutuja tehtiin muutama. Optimistina ajattelin että kyllä se homman muistaa, ja laitatutin sille kolme esinettä ruutuun ilman että se näki. Valjaitakaan en ollut muistanut ottaa mukaan, mutta onneksi Anne lainasi Elmon valjaat – ajattelin että on vähän helpompi muistaa mitä pitää  tehdä jos on edes valjaat päällä.

Maasto ja keli taisivat olla aika hankalat. Ilma oli aivan tyyni ja ruutu tavallaan notkelmassa, eli hajut varmaan painuivat maan pintaan ja jäivät paikoilleen leviämättä minnekään. Ekalla lähetyksellä Huima juoksi suoraan pissalle ruudun reunan ulkopuolelle, mutta onneksi se näytti enemmän ihan oikealle pissalle kuin sijaistoimintopissalle.

Ei ollut Huiman toimissa sitä vanhaa intoa, vaikka kyllä se koko ajan etsikin. Ekaan esineeseen meni aika kauan, ja vähän piti miettiä mitä seuraavan kanssa tekee. Huima ei näyttänyt kumminkaan erityisemmin paineistuneelle, ja kun sain sen palkattua ekasta lelusta, laitoin sen riskillä vielä toiselle. Laukalla se lähti ja meni suoraan takareunalle, mutta seilasi siellä taas edestakaisin jonkin aikaa. Onneksi sentään toinenkin esine löytyi, ja nopeammin kuin ensimmäinen. Huima näytti ihan tyytyväiselle itseensä treenin jälkeen.

Pitänee viikonloppuna kumminkin käydä vähän paikkaamassa helpommalla ruudulla.