Iltapäiväunosten jälkeen vein hyvin levänneen Tompan takapihalle vähän harjoittelemaan tokojuttuja. Ensin otettiin sivulletuloa (jota ei ole vielä ollenkaan treenattu). Ohjaajan pitäisi näköjään vähän harjoitella tuota hommaa myös – onpa vaikea kääntää omaa kättä niin, että pennun asennosta tulee suora ja tiivis. Muutama aika sujuva ja hieno sivulletulo kumminkin saatiin. Lisäksi otettiin vähän istumista ja maahanmenoa käskysanan kanssa,  ja kyllä pennulla jo joku haisu asiasta selvästi on.

Pienen tauon jälkeen otin Huiman myös ulos metallikapulan kanssa, heittelin sille sitä ja annoin Tomeran katsella kateellisena kun Huima toi kapulaa ja sai nameja. Kovasti Tomera säntäili mukana, mutta muuten sen metallinkanteluvaihe on näköjään mennyt ohi. Olisi pitänyt vaan enemmän antaa sen kantaa sitä silloin, kun se vielä oli Tompasta hauska juttu. No, ehkä tässä on vielä vähän aikaa harjoitella sitä ennen kuin voittajaluokassa ollaan ;-D

Sitten Tomppa pantiin sisälle ja otettiin Huimankin kanssa vähän kaukoja ja seuraamista. Palkka oli vähän liian hyvä (keittokinkkua), ja Huima kävi niin kierroksilla että ei siitä oikein tahtonut tulla mitään. Se haukkui sekä seuratessa että kaukoissa, ja seuraamisessa se lisäksi tahtoi poiketa nuuskimaan nurmikkoa siitä missä kinkut olivat kaukokäskyjen ajan lojuneet... On se vaan hankalaa noiden Huiman viretilojen kanssa – aina se on joko liian kuumana tai sitten liian coolina. Höh.

Illemmalla Tomppa jäljesti vielä etupihalla 50 askeleen jäljen. Askelväli oli suht normaali, joka askelella nappula. Nyt Tomera tiesi jo mikä homman idea on, ja lähti jäljestämään tosi hyvin ilman sen suurempia osoitteluita, ja söi myös suurimman osan nappuloista. Puolivälissä tuli kuitenkin joku kummallinen bugi; naapurista kuului jotain ääntä joka kiinnosti Tomeraa, se jäi kuuntelemaan, eikä enää millään suostunut jatkamaan jälkeä loppuun. Sitten se teki metrin mittaisen lenkin jäljen sivulta, ja jatkoi taas jäljestystä kuin vettä vaan. Olisikohan tuossa stoppi-kohdassa mahtanut olla sen oma pissaläntti, tai edellisenä päivänä pois korjattu kakka..? Olisi muutenkin kiva jäljestää jossain muualla kuin omalla pihalla, mutta kun nyt ei sattunut olemaan autoa käytössä.

Jäljestyksen päälle lähdettiin kummankin kanssa lähimetsään lenkille. Kovasti kävi Tompan nenä sielläkin, ja ekaa kertaa se lähti hirveällä innolla jäljestämään vähän kauemmas meistä. Haju kiinnosti Huimaakin sen verran, että voisin panna pääni pantiksi siitä, että jänöhän se siitä oli pompotellut. Onneksi tuo on vielä niin pieni ettei uskalla kovin kauas lähteä, mutta kyllä taitaa kohta olla ohi vapaana rellestelyt noissa taajaman metsiköissä >:-/

Tompan uusia koiratuttavuuksia edustaa aamulenkillä treffattu naapurin Iiro-kääpiösnautseri. Aluksi piti olla varovaisesti ihan häntä koipien välissä, mutta seuraavassa sekunnissa jo paiskittiin Iiroa tassulla kuonolle. Maanantaina käytiin Nuutin kanssa peltolenkillä, isot koirat joutuivat olemaan kiinni ja Tomera sai kahlata sydämensä kyllyydestä heinikossa.

Fysiikka-osastolle kuuluu myös hyvää: kun kasvu on tasaantunut, on myös tassut selvästi alkaneet oieta! Sisälle pissailu on myös ehkä vähän laskusuunnassa, ja siinä vaiheessa kun Tomera on vasta lehdelle kyykistymässä, sen saa vielä nopeasti toimimalla häädettyä ulos pissalle. Matothan meillä on ollut lattiassa jo pari viikkoa – jos hätä iskee, se tehdään paperille eikä matolle.