Tänään tokokurssilla taisi olla vaikeinta, kun piti odottaa teoriaosuuden aikana nätisti, vaikka lähimmät pennut olivat molemmin puolin vajaan hihnanmitan päässä. Vähän aikaa meni ennen kuin Tomera rauhoittui yhtään, ja sitten se jo istuikin enimmäkseen kauniissa kontaktissa. Vähän leikittiin, käveltiin ja tehtiin kontaktiharjoituksia omaa vuoroa odotellessa, ja Tompan vuoron päätyttyä veinkin sen sitten autoon odottamaan.

Lukujärjestyksessä oli tälle päivälle kaukokäskyjä, jääviä ja takapalkkaa, mutta koska Tomera on vielä vähän liian pieni takapalkalle, niin me otettiin sitten ensin pari näyttävää sivulletuloa ja muutama seuraamisaskel, sitten kaukoja, ja loppuhuipennukseksi tuulennopea luoksetulo ;-D

Sivulletulo on edistynyt aika sujuvaksi. Namilla ohjaan edelleen, mutta kiepaus on nopeampi ja sujuvampi, eikä toista namia tarvitse enää antaa takana. Askelsiirtymissä Tomppa tahtoo vähän lösähtää eteenpäin kun fysiikka on vielä mitä on, mutta aika kivasti se kuitenkin siirtyy sivulla, eikä kuulemma tuosta pienestä lässähtämisestä tarvitse tässä vaiheessa olla huolissaan. Pitää vaan muistaa sanoa se "naksusana" ennen kuin sen tassut alkavat haroa, niin hyvä tulee.

Kaukojen istu-maa-istu menee namilla ohjaamalla tosi hyvin, nyt pitäisi kuulemma ottaa jo ohjelmistoon myös istumasta seisominen. Se olikin hankalampi juttu kun namit olivat vähän liian himottavia, pitää yrittää harjoitella tätä jollain vähän vähemmän hyvällä herkulla - pikkukivillä vaikka.

Luoksetulo lelupalkalla oli edelleen tosi hyvä, matka taisi olla jopa vähän pidempi kuin virallinen kisoissa käytettävä.

Tomera oli tänään oikein innokas ja keskittyi hyvin. Variksia ei ollut häiriönä, ja tänään Tomppa oli jo niin iso tyttö että istui kontaktissa ne ajat kun keskusteltiin kouluttajan kanssa liikkeistä. Kylläpä olin pikkuisesta aika ylpeä :o)

Huima pääsi myös tekemään vähän seuraamista, kaukoja ja liikkeestä istumista. Huima otti vähän häiriötä kauempana ulkoilleista pennuista, ja kaukot menivät ihan edistämiseksi.

Treenien jälkeen vein Tomeran vielä ihmettelemään Järvenpään ilta-elämää, joka oli kyllä aika hiljaista. Käveltiin ensin Prismalta kierros rautatieasemalle, ja sitten eri reittiä takaisinpäin. Asemalla meni ensin ohitse juna, jota Tomera ei huomannut ollenkaan kun puuhaili löytämänsä salmiakkipastillin parissa. Toinen juna pysähtyi vähän ajan päästä parin metrin päähän laiturille, ja sitä Tomera ei noteerannut kun istui juuri kerjäämässä maksanpalasta. Asioilla täytyy olla tärkeysjärjestys! Takaisinpäin kävellessä vastaan tuli vielä asvalttijyrä, ja se sai Tompalta kyllä pitkän mulkaisun.

Tällä viikolla Tomera on myös oppinut hymyilemään. Hymyn saa esille samasta nappulasta kuin mummultansakin, eli kainaloista rapsuttamalla. Koskakohan sen kaunis hymyilykalusto mahtaa alkaa harveta..?