Viikonloppu vietettiin mökillä, jossa kaivurikoirat mylläsivät ekan vartin aikana kukkapenkin perunamaaksi. Oli kuulemma ihania myyränkoloja. Viikonlopun aikana näin kummankin syövän kaksi hiirulaista, ja varmaan niitä upposi enemmänkin sillä välin kun itse touhuilin sisällä. Pitäisi varmaan kohta alkaa jo ruokinnassa huomioimaan tuo elävän ravinnon osuus. Inhaa kun hiiri piipittää vielä kidasssakin, sitten rouskaistaan selkäranka poikki, ja nielaistaan otus kokonaisena niin, että häntä jää viimeiseksi roikkumaan suupielestä.
Omatoiminen ruokailu jatkui sunnuntaina karpalosuolla. Huima tykkää karpaloista, ja niin näemmä tykkää lapsenlapsensakin. Sangon asettelun kanssa sai olla varovainen - yksikin virheliike niin marjat olivat menneet parempiin suihin. Puolitoista tuntia suolla pomppimista teki tehtävänsä, ja koirat olivat hyvin rauhallisia kun illalla lähdettiin Veikan synttäreille ja Leimua katsomaan. Leimu komensi muutaman kerran Tomppaa aika reippaasti, ja toisella kerralla kun Hille meni väliin, piti Tomeran vielä päälle louskaista ja sanoa viimeinen sana kimakalla haukahduksella. Joskus se taitaa vielä saada köniinsä tuolla taktiikalla.
Eipä ehditty taas viikonlopun aikana treenatakaan kummankaan kanssa kun keskityttiin vaan lenkkeilyyn, kyläilemisiin ja mökkihommiin. Ehtiipä sitä myöhemminkin.
Molemmat nauttivat suolla juoksemisesta täysin siemauksin. (Tosin ne kerran nautiskelivat myös jänis(?)jahdista - onneksi se lysti ei kestänyt kovin kauaa...)
Tomeran toinen korva ei meinannut millään pysyä vauhdissa mukana:
Rannalta löytyi ihania joutsenensulkia (mitähän sille sulkien omistajalle oli mahtanut tapahtua?)
Huima otti vähän rauhallisemmin ja osasi arvostaa suoluontoa:
Kommentit