Tänään oli agilityssa taas päänvaivaa sekä ohjaajalle että koiralle. Radoilla oli aika paljon sellaista mitä ei olla harjoiteltu kuin pari kertaa joskus muinoin, ja sillehän se meidän meno sitten näyttikin ;-)

Rata lähti heti alusta aika vaikeasti niin, että piti tehdä ensin parin hypyn jälkeen kaksi takaakiertoa, ja sitten sylikäännös (kiitti Petronella terminologiasta!) puomille. Ekalla yrityksellä ohjasin Huiman kaukaa ekan takaakierrettävän hypyn ohi, ja sylikäännös päättyi niin että törmättiin toisiimme. Hauska laji tämä agility. Paikkailtiin sitten kumpaakin kohtaa, ja kiertämiset saatiin onnistumaan hyvin, sylikäännös sitten vähän vähemmän sujuvasti...

Toisella radalla oli sama alku kuin ekallakin, ja ansapaikkana puomin alla oleva putki. Huima taisikin olla ainoa koira joka meni radan jotakuinkin virheettä läpi - se kun menee aina puomille jos on valittavana joko puomi tai putki. No oli se Huima muutenkin aika taitava - tuuri se käy joskus meilläkin :o)  Kepit menivät myös tosi paljon paremmin kuin viimeksi, tosin Huima katselee edelleen ohjaavaa kättä, se vaan ei haittaa niin paljoa kun käsi on alhaalla.

Huiska oli tänään ihan reippaalla tuulella, eikä ottanut vieläkään itseensä korjaamisista. Pitää muistaa vaan palkata sitä sitten tarpeeksi jos ja kun noita kämmejä tulee. Huima oli niin polleaa tyttöä treenien jälkeen, että alkoi Tomeran nähtyään heti ensitöikseen astumaan sitä.