Koirilla oli vähän tylsä viikonloppu kun emännän piti tehdä työ-töitä kotona. Lauantaina sentään käytiin Ledin  kanssa juomassa kaakaota linjoilla (tai koirat ikävä kyllä jäivät kuivin suin). Päästin Tomeran ekaa kertaa valloilleen Ledin armoille, ja vaikka Ledillä oli kuulemma soijakastikkeetkin mukana, niin ihan hengissä ja ehjinä siitä selvittiin. Tomera fiksuna tyttönä varoi aika hienosti ärsyttämästä Lediä, ja vain yksi pieni (ja pari pienenpientä) rähähdystä tuli kun Tompan tunteet pääsivät kuumenemaan kaakaotauolla sen ollessa puuhun kytkettynä (mikä oli Tomerasta hyvin hyvin epäreilua).
Lopun viikonloppua Tomera huvitti itseään haukkumalla peilikuvalleen uuninluukussa, vitriinikaapissa, ikkunassa ja peilikaapissa. Sunnuntaina piti kiirettä kun piti haukkua myrskyn  äänille.

Tokoilurintamalla on ollut viime aikoina aika hiljaista. Molemmille otettiin sentään lauantaina ruudut pihalla, ja sisällä Huimalle vähän kaukoja (ihan edestä alkaa olla huippuhyvät!), ja Tompalle paikallamakuuta, kapulan pitämistä, ja takapalkan opettamista. Tomera alkaa näyttää sille että sillä on jonkinlainen käsitys aika monestakin liikkeestä, nyt pitäisi vaan saada sille vähän varmuutta lisää. Ihan kuin sillä olisi jo lamppu syttymässä sivulletulon kohdallakin!

Huima osoitti muutama päivä sitten intonsa ja kykynsä etsimiseen. Olin pudottanut raviradalle pienen hiuslenksun, ja siihen oli ehtinyt sataa luntakin pari senttiä päälle kun Huima kaksi vuorokautta myöhemmin bongasi sen pimeässä kesken lenkin. Luulin sen löytäneen tavallista herkullisemman hepankakkakasan kun se löi jarrut pohjaan ja riemastui jostain mikä oli keskellä tietä. Vähän epäillen laitoin käden alle kun Huima ystävällisesti halusi luovuttaa sen, ja kylläpä loksahti suu auki kun huomasin mitä Huima oli löytänyt! On se aika mummu :o)

Tuhruista todistusaineistoa lauantain lenkeistä linjoille ja Paarijoen hakkuulle: