Ollaan joka päivä tehty ihan vähän tokojuttuja kummankin kanssa sekä kotona sisällä ja pihalla, että ostoshelvetin parkkiksella. Tomeralle on nyt tullut se vaihe (mikä Huimalla on ollut aina ja ikuisesti), että pitää niin kovasti tarkkailla ympäristöä, että keskittyminen tahtoo olla vaikeaa. Ei tarvitse olla edes ihmisiä tai eläimiä näköpiirissä, riittää, että niitä saattaisi ilmaantua.

Parhaalla mallilla Tomeralla on nyt vauhtiliikkeet, eli ruutu, eteenmeno ja luoksetulo, sekä yllättäen seisominen. Se osaa aika hyvin seistä sekä paikalleen jätettynä, että pysähtyä seisomaan kävelyvauhdista. Sisällä sujuu hyvin myös pieni paikallaistuminen sekä paikallamakuu, ulkona on ihan liian jännää että voisi pysyä paikoillaan. Jospa saataisiin niistäkin liikkeistä sisällä niin varmoja, että onnistuvat sitten ulkosallakin...

Eilen otettiin olkkarissa nopeita sivulletuloja naksun kanssa, ja kun en vaatinut virheetöntä paikkaa, niin saatiin siitä aika hauska juttu. Pakko kai koittaa sitten tehdä hommasta ensin mielekäs, ja sitten vasta aletaan hioa sitä oikeaa paikkaa, kun ei tunnuta pääsevän puusta pitkään alusta pitäen oikealla (mutta tylsällä) tyylillä.

**************

Paitsi kontakti, myös Tomeran hihnakäytös on alkanut taantua. Kaksisteen lenkkeillessä se kulkee enimmäkseen tosi nätisti vetämättä, ja tulee hajuiltakin kutsusta, mutta kun ollaan Huiman kanssa liikkeellä, se vetää ja sinkoilee. No ei onneksi koko lenkkiä, mutta ihan riittävästi.

**************

Eilen Tomera keksi että lumeen on hyvä haudata herkkuja. Annoin sille sisälle tullessa koirankeksin, ja se livisti sen kanssa nopeasti takaisin ulos kätkemään sitä. Huolellisen peittelyn jälkeen se tuli toisiin ajatuksiin, kaivoi keksin ylös, söi siitä puolet, ja piilotti vielä lopun toiseen paikkaan.

Ahnehan Tomppa on edelleen, että siinä mielessä vähän kummallista käytöstä. Viikolla se syödä hotkaisi mun kuppiin keräämät pari superlonipalluraa - luuli kai että ne ovat ruokaa kun kerran ruokakipossa ovat. Hyvältä on ilmeisesti myös maistunut koirankoppi, se kun on vähän sieltä sun täältä pyöristetty. Ja se kun kesti Huiman pentuajat ilman naarmun naarmua : (