Tänään oli kentällä pelkkiä aitoja (Matin rata, Juhan treenit). Sehän ei lupaa yhtään hyvää kääntövammaiselle ohjaajalle, ja treeni menikin ihan tahkoamiseksi. Olisi varmaan pitänyt harjoitella koko tunti ilman koiraa, niin paljon Huima-raasu taas sai kärsiä. Onneksi Huima ei ottanut nokkiinsa vaikka samaa aitaparia tahkottiin moneen kertaan, aina se lähti yhtä mielellään hyppäämään.

Meitä oli treeneissä vain kolme koirakkoa, mutta kun aikaa meni yhden treenin tekemiseen paljon, niin ei ehditty toista kierrosta, tehtiin sitten lopuksi vaan vielä pari kertaa ne hankalimmat käännökset ja juostiin pari kertaa aitasuora kivaksi lopuksi.

Esteet oli kentällä niin, että harjoitelluksi tuli kahden tyyppisiä käännöksiä. Ensin oli peräkkäin S:n muotoisesti ohjattavat aitaparit x 3, ja sitten aitajono jossa hypyt piti tehdä aina poispäin ja ohjata koira esteiden välistä aina takaisin. Aitaparit olivat ihan katastrofaalisen kamalat, ensin unohdin aina vaihtaa ekalla esteellä kättä, ja sitten jätin Huiman kuin nallin kalliolle ja lähdin jo itse toiselle esteelle. Hinkutettiin sitten monta kertaa kädenvaihtamista ja jarrutusta esteen jälkeen, sekä kääntämistä jo enne sitä ekaa estettä. Koutsi oli lopulta koko ajan meille "liikkeenohjaajana", ja jäi vielä vikalla kerralla seisomaan tukkeeksi esteen taakse, etten päässyt vahingossakaan etenemään ilman Huimaa.

Vaikeaa oli, mutta toivottavasti jotain jäi myös päähän!