HUIMA

• paikallamakuu (reilu kolme minuuttia?)
  Sissin kanssa kaksin, Kristan kanssa vessassa piilossa (oven saranapuolelta näki sopivasti koirat). Taika tuli kesken sisään ja ystävällisesti vähän häiriöi, Tomera äänsi myös kuulemma vähän häkissä silloin kun muutaman kerran kehuin Huimaa. Sissi vinkui myös melkein koko ajan. Kun vinkumista kuului vähän sieltä täältä, enkä ollut ihan varma onko yksi vinkujista Huima, tulin piilosta jo parin minuutin päästä pois kun hermo ei enää pitänyt. Lopun aikaa seisoin seinustalla. Huima taisi olla kyllä koko paikallamakuun ajan ihan levollinen ja hiljaa.

TOMERA

• perusasentoa naksulla, tehtiin ihan helppoja kun Sissi oli taas näin aluksi vähän turhan kiinnostava
• seuraamista myös naksulla, samoin kuin viimeksi. Muutamia oikein hyviä parin askelen pätkiä! Kohta saa varmaan jo liittää tähänkin käskyn.
• ruutua, ensin namipurkille (tällä kertaa avatulle) kaukaa, ja sitten vähän lähempää tyhjään ruutuun. Oikein hienoja, vaikka Sissi teki lähellä A-noutoa.
• avo-kaukoja ihan edestä, oikein hyvät eikä jojoilusta tänään merkkiäkään : )
• seisomista, niin että ensin kävellään molemmat, sitten seisahdun ja annan käskyn. Noin menee hyvin, ei vielä kärsi yhtään sitä että itse jatkan liikkumista. Pitäisi varmaan ensin opetella kestoa niin että lähden liikkeelle kun jo seisoo...

HUIMA

• ruutua, ensin namipurkille, sitten tyhjään ruutuun seisomisen kanssa.
• A-nouto agi-aalla ja kevyellä kapulalla; ekalla meinasi kiertää ja vein sen saman tien takaisin ja kiipeämään, toinen kerta meni jo ihan hyvin luovutuksineen päivineen.
• askelsiirtymiä – tahtoo olla nykyään kauhean epätarkkoja! Naksulla otettiin, mutta tekee ensin pieleen ja korjaa vasta sitten kun ei naksua kuulu. Jokainen siirtymä piti siis korjata. Mitähän näille pitää tehdä jos ei tuo naksuttelukaan auta? Pitänee kokeilla seuraavaksi ihan imuttamalla.

TOMERA harjoitteli myös agilityesteitä:

• putkeen (siihen läpinäkyvään lytättynä) tungin Tomppa-ressun tänään niska-pers -otteella kun se ei halunnut sinne edelleenkään mennä vapaaehtoisesti. Eka kerralla meni ihan sullomalla mutta läpi saakka kumminkin, toinen kerta meni vähän vähemmällä tunkemisella, ja kolmas kerta oli jo melkein vapaa-ehtoinen, ja pystyin heittämään sille narupallon palkaksi. Ei se siitä tainnut traumatisoitua, luulen että kunhan vähän aikaa sulattelee, niin se on siinä.
• rengasta kokeiltiin ekaa kertaa (hallilla on semmoinen minikorkuinen vähän isommalla renkaalla oleva). Tässä ei ollut mitään hankaluutta, Tomera hyppäsi läpi yhtään pullikoimatta. Mikään ei taida tuntua enää kamalalle, kun on kerran mennyt putkesta läpi

• lopuksi otettiin vielä (ekaa kertaa hallilla?) paikallamakuu. Taika teki takaviistossa putkea, ja belggariporukkaa alkoi tulla jo etuovesta halliin. Tomsku taisi olla jo sen verran väsyksissä (joo, taidettiin taas tehdä liikaa...), että sitä ei kauheasti jaksanut häiritä mikään. Olin parin metrin päässä ja annoin muutaman välipalkan, aikaa oli ehkä puolisen minuuttia. Hyvin Tomppa kesti myös viereen palaamisen ja siinä hetken seisomisen.

HUIMA

• Huima pääsi vielä nopeasti tekemään luoksetuloja. Eka pysähdyksestä namipurkin heitto, toinen myös maahanmenolla ja takapalkalla. Molemmat oikein hyvät.

TOMERAlta

• katsottiin lopuksi myös hampaat

Kivat treenit, molemmat teki aika hyvin (paitsi ne Huiman siirtymiset...) ja keskittyneesti. Huima kestää näköjään aika mainiosti häiriötä – vaikka Sissi noutaa lelua ihan vierestä kun Huima istuu ja olen itse tosi kaukana, niin eipä haittaa. Tomerakin kesti lelu suussa tosi hienosti sen että vieraat koirat kulkivat ihan läheltä ohi agilitykentälle. Tomppa oli kohtalaisen hiljaa häkissä (jonne se meni muuten eka kertaa ilman houkuttelua!) ja oli ekaa kertaa myös seinässä kiinni vähän aikaa, eikä siinäkään ääntänyt yhtään. Aika vauhdilla edistyy Tomeran häiriönsietokyky hallitreeneissä, eikä enää tarvitse ihan niin paljoa pelätä että se häipyy jonnekin häiriköimään vaikka sen välillä laskee irtikin. Loistopentu!

***************
Kotona ollaan Tompan kanssa harjoiteltu vähän mittaamista ja hampaiden katsomista. Hampaat se antaa katsoa hyvin, ja mittakeppinä toimivan puuhenkarin kanssa saa huitoa tosi korostetusti ennen kuin Tomppa vähän niiaa. Onhan se eri asia sitten kun sitä mittakeppiä heiluttaa vieras ihminen, mutta tuskinpa siitä nyt mitään ongelmaa tulee kumminkaan.

Paikallamakuita ollaan harjoiteltu myös (ihan liian vähän) keittiössä niin, että laitan molemmat koirat keittiösaarekkeen taakse ja menen vähäksi aikaa itse toiselle puolelle piiloon.