Tuorein säähavainto: 13.6.2009 12:00 Suomen aikaa
Lämpötila 16,5 °C; kosteus 87 %; kastepiste 14,3 °C (11:40); itätuulta 1 m/s; puuska 2 m/s (11:40); paine 1007,4 hPa; tunnin sadekertymä 0,0 mm (11:00); 12 tunnin sadekertymä 0,1 mm (9:00); melkein pilvistä (7/8); näkyvyys yli 20 km.

Peuranpääntiellä jäljellä. Samaan aikaan paikalle tuli vanhempi pariskunta rotikkansa kanssa, joka karkasi heti tielle ja louskuttamaan meidän autolle. Pyysin (ihan ystävällisesti) että mies tulisi hakemaan koiransa. Miespä suuttui siitä ja kysyi vaivaako joku, ja kun vastasin että kyllä se vähän vaivaakin jos iso urosrottis tulee parin metrin päähän murisemaan ja haukkumaan (ja hetken ihan oikeasti kyllä pelottikin). Vaimonsa jupisi kauempana että ei ole ikinä milloinkaan nähnyt yhtä hullua ihmistä kuin minä, ja muuta samaa tasoa olevaa sadattelua. En jaksanut alkaa kommentoimaan, näitä on nähty ennenkin. Onneksi mies lopulta sai korvattoman koiransa tieltä kiinni juuri ennen kuin mutkan takaa tuli auto. Ei se mitään jos ihmisiltä joskus koirat karkaavat, mutta ehkäpä sitä pitäisi osata pyytää anteeksi, eikä alkaa solvaamaan häiriön kohteeksi joutuneita. Ai niin, mennessään nainen vielä huikkasi perään, että "mitähän kirppuja sulla siellä autossa oikein on?"

Vaikka en riitelemään jaksanutkaan alkaa, niin sen verran harmitti – ja vähän hihitytti – vielä jäljestäessäkin, että ajatus ei ihan pysynyt kasassa. Ensin ajettiin Huiman jälki (kaari, kolme keppiä, n. 150 m), joka meni hyvin kun Huima kerran hommansa taitaa. Tompan jäljellä sitten pöllöilin vähän (olikohan se nainen sittenkin oikeassa?), kun olin merkannut kepit, ja silti ne jäivät nostamatta.

Tompan jälki oli tällä kertaa ihan suora, 260 metriä pitkä (=sähkötolppien väli) ja vanhentunut 45 minuuttia. Esineinä 3 hyvin hajustunutta keppiä, kaksi esinettä ja palkkapurkit alkupuolella ja lopussa. Lisäksi alle kymmenen kuivanamia, joista söi suurimman osan. Pientä vastatuulta, varsinkin alussa. Jäljestyshalu Tompalla oli aika kova – yleensä se ei kovin piippaa, mutta nyt se alkoi malttamattomana ääntää lähtölupaa odottaessaan.

Jäljelle matkaa vajaa 10 metriä, Tomera eteni vähän vinoon, meni koiranmitan yli, ja sai jäljestä kiinni. Eka esine (hanska) jäi kokonaan noteeraamatta, sen jälkeisen palkkapurkin löysi hyvin, jonka jälkeen alkoi jäljestää paljon määrätietoisemmin. Eka keppi jäi merkkaamatta, toisen merkkasi, mutta ei nostanut, ja kolmannen toi hyvin. Myös toinen esine (hakurulla) löytyi hyvin, sekä lopun palkkapurkki. Pitäisi varmaan laittaa niitä purkkeja jäljelle useampikin, mutta kun ne ovat niin isoja ja hankalia taskussa...

Huima pääsi sitten vielä omin päin etsimään Tomskun jätökset, se on siitä mahdottoman hauskaa hommaa kun saa vielä vapaana mennä. Ajattelin että pitäisi kokeilla Tomerankin kanssa vapaana jäljestämistä, sillä kun on niin rauhallinen tahti...

Ihmekös tuo jos keppien merkit jäävät huomaamatta kun pitää samaan aikaan säätää kännykameran kanssa:

Loppupalkka on löytynyt ja ilmaisukin toimii:

Uljas jälkikoira pääsi työnteon jälkeen vielä lenkille: