Tänään ratana oli "SM-kisaajien jäähdyttelyrata", mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Radalla oli paljon takaaleikkauksia ja muutama tosi ahdas aitaväli, muuten suht simppeli. Vauhtia kertyi kumminkin sen verran, että muutamassa tiukemmassa kurvissa sähläiltiin. Ehdittiin treenata taas ihan kunnolla, kun paikalla oli vain meidän autokunta, eli Nuutti ja Huima (+nuoriso).

Ensin juostiin koko rata, ja sitten paikattiin paria kohtaa. Niinpä ne vaikeatkin paikat vaan taas sujuivat kun saatiin vähän vinkkiä siitä miten kannattaa itse liikkua. Voi kun joskus oppisi itse keksimään nuo kuviot!

Toisella kierroksella otettiin muutaman esteen pätkiä erilaisilla keppikulmilla. Huima menee kepit sitä paremmin mitä nopeammin liikun itse, silloin se ei ehdi olla niin kovin kontaktissa. Kieli ulkona

******** 

Isojen koirien jälkeen pennut pääsivät vielä vähän esteille;  Tomera teki ensin yksittäisinä pari kertaa puomin (menee hyvin jo ilman nameja, ehdin vielä pysäyttämäänkin sen alastulolle) ja aan. Aalla saa nyt olla tarkkana alastulon kanssa, kun vauhtia alkaa olla sen verran että Tomppa mielellään hyppäisi alas jo ennen kontaktipintaa.

Sitten tehtiin Tomskun kanssa muutama pieni harjoitus aidoilla ja putkella. Ainoa hankaluus oli kun jätin sen kahden aidan taakse ja kutsuin sieltä – eihän se tullut yli kun seisoin rintamasuunta siihen päin, vaan kiersi. Kun käännyin sivuttain, homma onnistui. Tarkka tyttö. Yllättynyt

Tomppa on ollut niin hyvin käsissä keskiviikon treeneissä, että en ollut sen kanssa kovin tarkka, ja eikös se päässyt karkaamaan sekä Trinan että Myyn luokse. Huuto Nyt pitää olla tarkkana, ettei tule tavaksi.