Tänään teemana oli seuraaminen, ja Tomera sai olla vuorossa ensimmisenä. Oli tarkoitus mennä paikalle vähän etukäteen, mutta kuten yleensä, viime tipassa oltiin. Tomsku oli odotellessa adhd-tuulella jälleen, touhusi, venkuloi ja pikkuisen piippasikin. En saanut sitä rauhoittumaan kunnolla ennen seuraamista, ja eihän se kovin kummoisesti sitten sujunut, kun sen piti taivastella kauempana lenkkeileviä vieraita koiria. Hyviä kommentteja tuli kuitenkin omasta liikkumisesta ja siitä mitä sitten tehdään kun se kontakti katoaa.

Samat on näemmä ohjaajan ongelmat Tomeran kuin Huimankin kanssa. Painostan koiraa helposti, kuljen olkapää vinossa ja pää kenossa, ja koitan paikata kääntymällä itse paljon vasempaan. Nyt pitäisi saada omaa asentoa korjattua, ja tehdä paljon koirasta poispäin menevää seuraamista. Jos Tomskulla pätkii, ei kannata helpottaa tai jäädä junnaamaan, vaan katkaista homma tauolla tai nollata jollain kivalla liikkeellä.

Ehdittiin kokeilemaan myös merkkiä, kun seuraamiseen ei mennytkään ihan koko tuntia. Tomera oli odotellut vähän aikaa autossa, ja oli paljon keskittymiskykyisempi. Tässä vaiheessa uskalsin jo laskea sen vapaaksikin. Alustin Virvelle, että Tomera ei älyä merkin kiertämisestä vielä mitään, mutta kaikeksi yllätykseksi se sitten kuintenkin kiersi tötterön ihan ekaa kertaa! Ensin tehtiin käsiavusteisesti parin metrin päästä, ja se meni hyvin. Sitten Virve käski kokeilla ihan pelkällä käskyllä niin että itse seison hiljaa paikoillani, ja sekunnin kymmenyksen miettimisen jälkeen Tomppa sinkaisi kiertämään tötteröä reippaalla vauhdilla neljän-viiden metrin matkalta. Fiksu tyttö, tätä on harjoiteltu vasta muutama kerta aiemmin. Lopuksi kokeiltiin pidemmältä matkalta niin, että autoin sitä irtoamaan pallolla, kun oli aika lähellä merkkiä. Takaisin tullessa sitten pallon heitto taaksepäin.

Muiden treenatessa merkkiä kokeiltiin vielä sitä seuraamista, ja kun Tomera oli vähän suotuisammalla tuulella, niin sujuihan se sentään vähän paremmin. Lisäksi otettiin lelulla muutama maahanmeno, sekä lopuksi lyhyt paikallamakuu ihan lähietäisyydeltä.

Olipa kivat treenit alkukankeuksien jälkeen.

********

Huomasin viedessäni Tomppaa autoon, että häkin ovi oli ollut koko ajan auki. On se Huima vaan aika kiltti, kun siellä se makoili rauhallisena kun ei kukaan ollut antanut lupaa hypätä ulos.

Huiman kanssa treenattiin lentävillä lihapullilla luoksetuloa, pitkää seuraamista, liikkeestä istumista, sekä kaukoja. Huima oli ihanalla tuulella, ja meillä oli varsin mukavaa. Voi jos saisi tuommoisen fiiliksen joskus kokeeseenkin! Kaikki muu Huimalta sujui hyvin, mutta kaukoissa se meinasi väkisin tipahtaa kioskin terassilta seisomisesta maahan vaihtaessaan. Ehkä siitä tuntui että seinä oli liian lähellä takana, kun se on nyt pitkään tehnyt jo paljon parempia vaihtoja.

*******

Kotimatkalla poikettiin testaamassa Myllykylän uusia lenkkimaastoja. Uimakuoppakin löytyi, Huima kävi vähän kahlaamassa ja Tomera tyytyi kastelemaan vedessä kielensä. Maastot näyttivät muuten kivalle, mutta Tomera bongasi heti peurojen syöttökaukalon, ja villiintyi hajuista. Ikävä kyllä taitaa olla aika korkea peuratiheys noilla main...