Nyt koitti  sekin päivä, että Huima teki treeneissä kertaheitolla puhtaan kolmosluokan radan.   Rata taisi kyllä olla kolmosluokan radaksi helppo (Matsson), mutta luulen että ihanneaikakin olisi alittunut. Jippii!

Ekalla kierroksella ainoa varsinainen fiba tuli taas pitkällä suoralla, kun Huiman olisi pitänyt mennä itsenäisesti eteen. Se teki aika laajan koukkauksen esteiden välissä kun jäi katsomaan ohjaajaa ja ohjeita. Ei kumminkaan kiellon arvoinen koukkaus.

Tätä kohtaa paikattiin vielä lopuksi niin, että näytin tuon vaikean kohdan vastaisella. A:lta suoraan aita - muuri - aita - aita ja sitten tiukka kurvi putkelle, ja tällä kertaa selvittiin sillä että Huima vilkaisi taakseen, äkkäsi vastaisen ja meni hienosti eteenpäin. Taitava mummu!

*********

Tomppa-Tomera oli taas täynnä energiaa, mikä ei ikävä kyllä ihan täysin kohdistunut agilityesteisiin... Kun se karkasi pari kertaa muiden koirien luo, se piti pistää liinaan. Liinassa tehtiin jokunen puomin kontakti naksulla (monta hyvää, yksi fiba) ja sitten kun muut häippäisivät, tehtiin P-nella koutsina muutama kierros hyppy-hyppy-putki-hyppy -juttuja.

Trinan tullessa kentälle sitä piti taas rynnätä moikkaamaan, ja samalla Tomera pelästytti Trina-paran ihan kunnolla. Kun karjuin Tomeraa takaisin, viereisen radan Bella hoksasi että nytpä olisi actionia tarjolla. Odoteltiin sitten pannasta pitäen että Bella saa oman vuoronsa tehtyä, ja sitten Trina tuli vielä katsomaan Tomppaa ettei sille olisi jäänyt traumoja. Kovin se mateli Tompan edessä, Tomppa kun taitaa olla vähän turhan raju vaikka ihan hyvillä aikeilla onkin liikkeellä.

Sitten kokeiltiin miten Tomera irtoaa aidoille (=huonosti) niin, että P-nella palkkasi toisen aidan takana. Sama homma vielä putkelle (=paremmin), ja kun namitkin loppuivat, niin ne tehtiin lelupalkalla niin että P-nella palkkasi putken perässä. Tomera on nyt joka treenikerta jotenkin satuttanut itsensä vetoleikissä. En tiedä mihin sitä sattuu, mutta nyt se on jo alkanut vähän pelätä koko lelua.