Perjantaina käytiin Huiman kanssa taas agitreeneissä. Teki kyllä mieli treenata Tomeran kanssa, mutta kun paikalla oli paljon vieraita koiria joiden käsissäpysymisestä ei voinut olla varma, niin Huima sai toimia koekaniinina. En uskaltanut ottaa Huimaakaan häkistä ennen kuin tuli sen vuoro mennä radalle, joten vähän heikoille taisi jäädä taas lämmittelyt. Rata oli ehkä vaikeudeltaan ykkösluokan rataa vastaava ja aika lyhyt, joten ihan kivasti Huima sen suoritti. Yksi kurvi tehtiin perään uudelleen kun en kääntänyt (taaskaan) omaa kroppaani tarpeeksi muurilta 90° kulmassa putkelle viedessä, ja meni vähän pitkäksi.

**************

Agilitytreeneistä porhallettiin (Keravalla taas eksyillen...) Jokelaan tokotreffeille P-nellan kanssa. Jokelassa olikin hirveät säpinät perjantai-iltana, mutta löydettiin sentään koulun parkkipaikalta suht rauhaisa ja  valoisa nurkkaus.

Tomera aloitti merkin kiertämisellä. Se tajuaa aika hyvin homman idean, matkaa ei kyllä olla vielä kasvatettu kuin maksimissaan ehkä viiteen metriin.  Näin vähäisellä harjoittelulla sujuu kyllä kerrassaan mainiosti!

Sitten tehtiin perusasentoja, jotka nyt tuppaavat jäämään vähän kieroiksi; kun itse kierryn yläkropalla Tomeraa kohti, niin Tomera kääntää takamustaan vähän liiaksi sisäänpäin. Omat jalat ovat myös milloin mihinkin suuntaan vinossa. Muutama nami-avusteinen vasemmalle-askellus tehtiin myös, ja nämä sujuvat aika kivasti kun Tomppa käyttelee peräänsä aika hyvin.

Sitten seisomisia naksulla (ok) ja maahanmenoja lelulla. Ihan nopeita myös maahanmenot, P-nella kyllä kommentoi sitä että Tomeran kyynärät ei ihan joka kerta mene maahan saakka, mutta en taida huolestua siitä kunhan liike on nopea. Eikä Tomsku kumminkaan jätä liikkeitä vajaaksi kuin noissa nopeissa lelupalkkauksissa (kop kop...).

Lopuksi tehtiin luoksetulo, jossa Tomera yllätti kaartamalla takakautta suoraan sivulle. Paikattiin vähän lähempää namilla, ja lopuksi vielä yksi pidempi lelun kanssa. Siinä lelulla palkatessani taisin äkätä mistä outo sivulle kaartaminen johtui – kiskaisen lelun näemmä oikealla kädellä oikealle puolelle, ja Tomsku ennakoi sitä. Huoh näitä pakkoliikkeitä!

Taikan treenisession jälkeen otettiin vielä kimppapaikallamakuu, lyhyt semmoinen kun ei omat hermot näemmä kestä. Hyvin sujui, tosin taisin taas vähän liikaakin kehua Tomppaa sen makoillessa, ja annoinkohan pari välipalkkaakin. Noh, ehkä parempi varman päälle.

****************

Lauantaina lähdettiin käymään mökillä, ja poikettiin Kirstulaan tarkoituksena ottaa Tompalle kauhistuttavaa A-estettä. Aloitettiin Tomeran kanssa eteenmenolla, jonka se ihme kyllä muisti vielä hyvin vaikkei olla juurikaan tehty. Seuraavaksi vähän seuraamista, ja  sitten suhautettiin A-esteen yli kuin vettä vaan. Kolme toistoa tehtiin, eikä mitään ongelmia.

Huima pääsi tekemään luoksetuloa ja neljän minuutin piilopaikallamakuun, jonka jälkeen myös Tomera kävi makaamassa parisen minuuttia. Olin aluksi vähän aikaa piilossa, ja loput näkösällä. Aika paljon Tompan nenä kävi, mutta kyynärät pysyivät sentään tiukasti maassa. Olen koittanut olla tarkka siitä että kehun, välipalkkaan tai vapautan sitä vain silloin kun katsoo eteenpäin, kun en oikein tiedä miten sitä muutenkaan saisi tarkkaavaisemmaksi.

***************
Lauantai-illasta ehdittiin vielä jokasyksyiselle karpalosuoretkelle. Ihana aurinkoinen ilta, ja suojuoksu hyvää kuntoilua koirille. Pari kertaa elikot hilpaisivat omille teilleen, mutta olivat onneksi nopeita reissuja. Ja pakkasenpuremat karpalot maistuivat molemmille.

Ilta-auringossa hiippaileva Huima-mummeli:

Huima kärsii:

Tomera on kasvattanut itselleen aika vakuuttavan kaksoisleuan:

...vaikka muuten se näyttääkin enemmänkin nälkiintyneelle whippetille kuin aikuiselle porokoiralle:

Tomera ihailee syksyistä suolampea:

**************
Kun Tomeran kontaktiongelmat painavat mieltä (maanantain treenejä ajatellen lähinnä), niin piti käydä sunnuntaina vielä ennen kotiinlähtöä Kallialassa katsomassa miten ne sujuvat. Eivät sujuneet. Kerran Tomsku meni epähuomiossa puomin, ja sen jälkeen ei sitten millään, ahdistusta vaan. Kampesin sen sitten jokusen kerran sekä Aan että puomin alastulolle, mutta eipä helpottanut yhtään. Eikä ehkä auttanut asiaa se, että Tomera taisi olla viikonlopusta vähän väsyksissä.

Mutta kun kerran on kontaktipakkomielle, niin on kontaktipakkomielle. Pysähdyttiin siis vielä kotimatkalla Kirstulaan tahkoamaan. Tehtiin samanlainen treeni kuin tullessa, eli eteenmenolla aloitettiin. Vähän rallaamista karvapallon kanssa, ja sitten sinne kamalalle aalle – joka ei taas ollutkaan yhtään kamala, vaan suorastaan kiva! Viisi toistoa, ja Tomera oli joka kerta oikein innokas kiipeämään. Olisiko sille tullut viime maanantain treeneistä sitten joku yleinen agilityahdistus, kun yksittäinen A-este isolla ihanalla nurmikentällä ei haittaa, mutta esteitä täynnä olevalla kentällä ei onnistu?

Huima kävi taas makaamassa Tomeran jälkeen, se kun oli niin puhki viikonlopusta että sen kanssa ei viitsinyt kummempaa. Myös Tomera makoili vielä lopuksi, ja tällä kertaa se keksi nousta juuri ennen vapautusta, eli sitten vielä vähän paikkailtiin päälle.

*************
Kotona ollaan lisäksi tehty muutamaan otteeseen keppiharjoitusta. Tomera etsii ekan keppivälin aika kivasti, ja niin Huimakin oikealta puolelta. Vasemmalta puolelta seuraa edelleen kierimistä, pyörimistä, maahanmenoa sun muuta showta – miten voikin olla niin vaikeaa?