...onko ihanampaa aamua kuin tää?

Huima herätti yöllä taas kerran vikinällään. Uni ei sitten enää tullutkaan, ja kellon soidessa olin jo pari tuntia aiotusta aikataulusta myöhässä. Huiman nenän edestä ponkaisi aamupissalla jänö, ja arvatenkin sai Huiman peräänsä. Kun junaan ehtimimen on sekuntipeliä, jäin junasta ties monennenko kerran tällä viikolla.

Kun aikaa sitten kerran oli, tehtiin Tompan kanssa vähän keppejä. Muutaman kerran ensin hihnassa, ja sitten jokunen päälle ilman hihnaa. Hienosti meni, mutta siinä vaiheessa kun olin heivaamassa Tomppaa sisään, sekin pyyhälsi sen saman mokoman pupujussin jäljille. Hiukan jo hirvitti että jään seuraavastakin junasta, mutta tuli se sieltä sitten.

Pitäisköhän perustaa blogiin uusi kategoria "metsästys", kun tätä lajia tuntuu riittävän?

*********

Eilen käytiin cityssä pikaisilla viestitreffeillä. Lentokentällä oli ihanasti tilaa ja lumi valaisi niin että siellä näkikin kohtuullisesti. Tomsku juoksi ehkä vajaan 200 metriä, ja lujaa juoksikin. Tehtiin taas niin että P vei Tomskun mennessään, ja itse jäin odottelemaan aahan. Toisessa päässä palkkana maksista ja makkaraa, sekä lopuksi karvareuhka jonka Tomera ansiokkaasti sai kähvellettyä. Hieno viestikoira, ja onneksi se jänöjussikin ilmestyi näköpiiriin kun oltiin jo ehditty lopettaa ja saatu Tomera pyydystetyksi hihnaan. Ehkä hiukan vaatii vielä lisämotivaatiota ennen kuin Tomppa pitää viestijuoksua tärkeämpänä kuin jänisjahtia...

**********

Suttuinen kuva ei tee kyllä oikeutta, mutta tässä mummukoiran mahtava potretti (taiteilija Jari Honkanen):