Ei vaan kelit lauhdu, eikä niihin näemmä oikein edes totu. Koko viikko ollaan menty 30-45 minuutin lenkeillä (1/päivä ), onneksi Huima sentään on saanut kirmailla ne takametsässä irrallaan. Hyvinhän nuo silti pärjäilevät – ehkä asiaa auttaa että ovat olleet yhtä päivää lukuunottamatta tarhassa päivät. Kumpikaan ei ole näyttänyt illalla sisään haettaessa viluiselle, eikä kummallekaan ole tullut mitään paleltumiin viittaavaakaan. Ihan kiva että on ainakin Suomen ilmastoon sopivat koirat, vaikka emäntä ei ehkä ihan olekaan...

Eipä olla taas treenailtukaan yhtään, mitä nyt Tomsku on tehnyt vähän niitä iänikuisia keppejä ja hyppyjä. Kun sen laskee ulos ja sanoo sille taikasanan "treenataan" se loikkaa heti esteiden liepeille, ja joku päivä se sai ihan kunnon hepulinkin. Luulen että nuo lyhyet kotipihaharjoitukset on sille tosi hyväksi, vaan saas nähdä miten meidän käy tänään kun ajattelin viedä Tompan ihan oikeisiin treeneihin.   Hiukan on itsellä jo etukäteen tappiomieliala, pitäisi nyt koittaa asennoitua iltaan mennessä (mikäli nyt VR suostuu illasta minkäänlaiseen yhteistoimintaan...).

Kotona on ollut edelleen ihanan rauhallista, vaikka luulisi että toimeton Tomera puhkuisi energiaa ja häiriköisi Huimaa. Pitkään aikaan (kop kop...) ei ole ollut mitään rähinöitä, ja Tomera on melkein kokonaan lopettanut tunkemisen ja Huiman kiilailun. Varmaan osansa hormoneilla, mutta ihan taatusti auttaa myös se että Tomera on saanut edelleen paljon vähemmän huomiota. Ah, mikä ihana rauha!

Ai niin, ollaanhan me Tompan kanssa joka ilta vähän revitty vanhaa tumppua ja tehty siinä ohessa istumista, maahanmenoa ja seisomista. Kertaakaan ei ole vetäminen sattunut, ja asennotkin sujuu välillä.