Taas näköjään näitä päiviä kuin ei ole olevinaan mitään järkevämpääkään puuhaa kuin syvällisten mietiskely.   Koska Tompan nuppi niin kovasti välillä pistää askarruttamaan, lueskelin luonnetestin tulkintaohjetta. Ja tällaisiä johtopäätöksiä pikku Viirupäästä tuli tehtyä:

Kaikki lainaukset (kursiivilla): http://www.dogsports-online.com/lte/saannot.htm (Jorma Lankinen 1998-2002)

Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä vähemmän ärsytyksiä tarvitaan ja mitä lyhyemmässä ajassa ne herättävät aggression, sitä matalampi on ärsytyskynnys ja sitä korkeampi terävyysaste. Terävyydessä kynnyksen korkeus vaihtelee sen mukaan, missä koira on joutuessaan uhatuksi. Jopa koiran mieliala vaikuttaa tulokseen.

Hyvin väsynyt, erittäin nälkäinen tai seksuaalisesti kiihoittunut koira on melkein aina helpoimmin ärsyyntyvä ja alttiimpi hyökkäämään. Terävyyskynnys näyttää usein olevan riippuvainen toimintakyvyn suuruudesta siten, että mitä suurempi toimintakyky, sitä korkeampi terävyyskynnys.

Päinvastainen yhdistelmä on kuitenkin yleisempi niin että vähemmän toimintakykyisillä koirilla on myös pienempi terävyyskynnys. Tästä huolimatta em. toimintakyvyn ja terävyyden riippuvuussuhde on olemassa. Se on melko helposti selitettävissä. Toimintakykyinen koira ei pelästy helposti ja koska juuri uhatuksi tulemisen tunne yleensä laukaisee terävyysreaktiot on luonnollista, että toimintakykyisen koiran terävyys on harvoin suuri.

Tässä ei pidä arvioida vain terävyyden suuruutta vaan myös sitä, miten helppoa tai vaikeaa on koiran luopua epäilevästä asenteestaan. Palautumiskyvyllä tarkoitetaan sitä, että koira luopuu epäluuloisuudestaan heti, kun sen aiheuttanut ärsyke puuttuu. 

Mitä matalampi ärsytyskynnys ja korkeampi terävyysaste koiralla on sitä heikompi ja lyhytaikaisempi ärsytys herättää koirassa terävyyden.

Terävyys +2 suuri (toivottavasti) ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.
Tompan terävyys on suurimmillaan kotona, sillä on matala terävyyskynnys ja se kokee helposti tavallisiakin juttuja uhkana (lapset, vieraat, kotona kuuluvat kolaukset ym.). Palautumiskyky ei liene kovin nopea, ja hyvinkin voi olla että tuo on Tompan kohdalla paikkaansapitävää, että suuri terävyys merkitsee puutteita toimintakyvyssä? Muistaakseni myös Huima sai luonnetestistä terävyydestä arvion “suuri”, mutta Tomera on kyllä tuplaterävä Huimaan verrattuna. Tosin Huimalla tuo taisi tasaantua vähän iän myötä.

Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran tunnemielialojen mukaan. Kaikkein kiinnostavinta on koiran käyttäytyminen tilanteissa, joissa uhan aiheuttavat tuntemattomat henkilöt.
Koirilla, joilla on suuri terävyys, on myös suuri puolustushalu, ja koirilla, joilla on pieni terävyys, on pieni puolustushalu. Olisi helppoa, jos voitaisiin tyytyä tähän päätelmään, sillä silloin voitaisiin poistaa koko puolustushalun arvostelu ja arvostella vain koiran terävyyttä. Mutta se ei riitä. Halutaan nähdä koiran käytös silloin, kun sen terävyys on noussut sellaiselle tasolle, että sen on jollain tavalla purkauduttava. Kuten aikaisemmin mainittiin, voi terävyys yleensä purkautua kahta tietä: joko hyökkäyksellä uhan aiheuttajaa kohden tai paolla sen läheisyydestä.

Yleisenä sääntönä puolustushalun suuruuden määrittelemiseen pätee, että mitä useampia ja voimakkaampia ärsytyksiä tarvitaan hyökkäyksen purkautumiseen - loppuun suoritettuna tai vain aloitettuna - sitä vähäisempi on puolustushalu. Vastaavasti puolustushalu on sitä suurempi, sitä vähäisemmät ärsykkeet laukaisevat hyökkäyksen.

Ero hillityn ja hillitsemättömän hyökkäyksen välillä näkyy melkein aina parhaiten, testaajan lopettaessa hyökkäyksen. Jos koira heti lieventää hyökkäystään tai lopettaa sen täysin, se ei ole voinut toimia tasapainottomasti. Mikäli koira jatkaa hyökkäystä yrittäen purra ja osoittaa selvää aggressiivisuutta, voimme varmasti todeta hyökkäyksen olevan hillitsemätön. Yksinomaan se, että hyökkäys tapahtuu nopeasti, ei tee hyökkäystä hillitsemättömäksi. Voi olla kyse temperamentista. Määrätietoisen raivoisaa hyökkäystä, josta puuttuu aggression piirteet, ei myöskään voida pitää tasapainottomana puolustushyökkäyksenä. Tällainen hyökkäys johtunee suuresta taisteluhalusta.

Puolustushalu  +3 kohtuullinen, hillitty
Taitaa korreloida tämäkin terävyyden kanssa, ja luultavasti Tompan reaktio on helpommin hyökkäys kuin pako? Ja eiköhän Tomppa ainakin lievennä hyökkäystään kun uhka loppuu, eli hillityksi arvioidaan tämä.

Taisteluhalu.
Eloisan ja temperamenttisen koiran taistelureaktiot voivat siten tulla esiin nopeampina ja ponnekkaampina kuin ne todellisuudessa ovat. Myös puolustushalu voi lisätä taistelukäyttäytymistä.

Taisteluhalu +2 kohtuullinen
Itsellä menee näemmä toimintakyky ja taisteluhalu sujuvasti sekaisin, mutta tämän kohdan voisi arvioida niin päin, että taistelutahtoa löytyy, ja toimintakykyä kenties puuttuu? Puolustushalulla ja temperamentilla lienee Tompan tapauksessa merkityksensä.

Temperamentti.
Koiran kyky sopeutua nopeasti ja hyvin uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin riippuu temperamentista. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista kuuluu vilkkaiden ryhmään. Yksi selitys siihen lienee se suuri tarkkaavaisuus, joka liittyy viikkauteen, ja joka saa aikaan sen, että nämä koirat vastaanottavat nopeammin useampia uuteen ympäristöön kuuluvia ärsykkeitä ja tottuvat niihin ja niiden merkitykseen.

Temperamentti  +2 kohtuullisen vilkas
Tomppa on ihan hyvä sopeutumaan, ja se bongailee kyllä asioita. Ei kylläkään niin paljon kuin Huima, joten +kakkoseksi menköön. Ja niin, Tompan ei yleensäkään tarvitse olla tapahtumien keskipisteessä,  esimerkiksi jos meillä on vieraita - koirallisia tai ei - Tomppa voi vallan hyvin uinailla omissa oloissaan.

Hermorakenne.
Hermorakenteella tarkoitetaan näissä ohjeissa koiran synnynnäistä niin kutsuttua heikko- tai vahvahermoisuutta sellaisena kuin se tulee ilmi koiran syystä tai toisesta joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin järkytystiloihin. Ennemmänkin kuin alttiutta luonnottomaan ärsyyntymiseen tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita selviä merkkejä romahtaneesta sisäisestä tasapainosta.

Edellytys jokin mielentilan tai teon määrittäminen hermostuneeksi, on reaktioiden pitäminen epänormaaleina suhteessa ärsykkeiden, ja niiden tunnusomaisten oireiden on oltava edellä kuvattujen kaltaisia. Toisaalta sisäisiä jännitystiloja ja tekoja ei voi tämän perusteella luokitella hermostuneiksi, mikäli ne voidaan luokitella luonnollisiksi suhteessa vaikuttavien ärsykkeiden laatuun ja voimakkuuteen ja/tai jos erityiset hermostuneisuuden oireet puuttuvat.

Hermorakenne  +1 hieman rauhaton
Tomppa suhtautuu asioihin yleensä lungisti, lukuunottamatta noita juttuja jotka se kokee uhkaaviksi. Se ei kuitenkaan pelkää ääniä/laukauksia tai liikennettä/tungosta. Se ei piippaa tai hauku kärsimättömyyttään, ja odottelee aina hiiren hiljaa häkissään vaikka ympärillä olisi kovakin härdelli ja haukku. Parissa agitreeneissä Tomera on ilmentänyt kyllä hermostuneisuutta väsähtämällä ihan totaalisesti, ja joskus se on pyrkinyt syliin turvaan lapsilta. Voisi kuitenkin kuvitella Tomeralla olevan paremmat hermot kuin Huimalla (+1).

Luoksepäästävyys
Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Luoksepäästäväksi täytyy luonnollisesti kutsua myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin oma-aloitteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin. Tutustumisella ei tarkoiteta sitä, että koira vain lähestyy ihmistä haistellakseen tätä, vaan että se myös ainakin pyrkii ystävyyden jatkamiseen. Luoksepäästävä koira antaa usein melko mielellään suhteellisen tai täysin vieraitten ihmisten silittää itseään. Jälkimmäinen koskee tosin lähinnä hyvin luoksepäästävää koiraa ja liioitellun mielistelevää koiraa.
Luonnetestin arvostelutaulukon kohtaan VIII on otettu luoksepäästävyyden lisäksi joitakin muita ominaisuuksia, etupäässä hyväntahtoisuus ja pidättyvyys. Ennenkuin jatkamme, on selvitettävä, mitä hyväntahtoisuudella tarkoitetaan. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. 

Hyväntahtoisuus riippuu paljolti koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se erehtyy useammin kuin vähemmän terävät koirat ja siksi se on itse asiassa laskettava pidättyviin. Vähemmän terävä koira tarvitsee voimakkaampia uhkaärsykkeitä joutuakseen puolustusmielentilaan. Se ei siksi kovin helposti pidä ympäristönsä liikkeitä ja asenteita puolustautumlstoimenpiteitä vaativina.

"Koira, jolla on taipumus aggressiivisuuteen ja joka osoittaa sen selvästi, on myös avoin".

Luoksepäästävyys  +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
Paikka- ja tilannesidonnaista onpi tämä. Kotona ne vieraat eivät taatusti sanoisi Tomppaa luoksepäästäväksi tai hyväntahtoiseksi. Tosin vieraat miesvieraat (lähiaikoina x 2) otetaan pienemmällä rähinällä vastaan kuin vieraat naisvieraat (myös x 2). Johtuisiko siitä että naiset (jotka eivät ole olleet koiraihmisiä) ovat osoittaneet pelkoa?
Jos vieras ihminen tulee kadulla silittämään, olen Tompan suhteen vähän varuillani. Treeneissä se on aina vieraidenkin kanssa hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin. Tutumpien ihmisten liiveihin Tomppa ui mielellään, ja joidenkin vieraampienkin. Hiukan hämärää, mutta tuo terävyys/puolustushalu taitaa taas sotkea.

LISÄKSI:
Kovuus +1 hieman pehmeä
Ohjaajapehmeys voi hiukan hämärtää tätä juttua, mutta eiköhän se Tomera tähän kategoriaan menisi?

Toimintakyky -1 pieni
Tämän voisi veikata menevän miinukselle. Jos tulee tiukka paikka tai Tomera on epävarma tai sitä painostaa, se lakkaa toimimasta. Epävarmuus iskee aika helposti, eikä toistoja parane tehdä kovin paljoa.

Laukausvarma

YHTEISPISTEET: 113 p.
Tämmöistä arvion mukaan tällä hetkellä, pitänee arvailla näitä uudelleen vielä ennen testiin menoa! Ihan kakarahan tuo on vielä, joten luultavasti ajan myötä omaankin arvioon tulee muutoksia. Oma osansa tämänhetkiseen arvioon (ainakin puolustushalun ja terävyyden kohdalla) lienee myös muutolla keskelle metsää (taajamassa Tomppa ei vielä ollut ihan noin kova vahtimaan) ja ehkä myös lauman hajoamisella?