Vähiin jäivät harrasteet pyhienkin aikana, mutta toivottavasti tästä vielä aktivoidutaan uuden vuoden myötä. Nyt on ainakin levätty kunnolla, lomalaisia ei  meinannut aamuisin saada millään ylös sängystä.

Kumpikin pääsi sentään uudenvuodenaattona Peen vanavedessä viimeisen kerran agilitaamaan Turengin hallille, ja Tomera lisäksi uudenvuodenpäivänä Keravan treeneihin. Takapihan "agikentältäkin" on tehty keppien ja tokoesteen osalta lumityöt, ja keppejä on vähäsen saatu muistutelluksi mieleen.

Turengissa kummallekin tehtiin kolmella aidalla ja putkella eteenmenotreeniä, ja Tomeralta se homma taisi mennä jopa paremmin kuin Huimalta. Huimaa hämäsi, kun putki ei ollutkaan suorassa, ja se tahtoi lähteä oikomaan palkalle.

Tomera sai lisäksi tehdä pari kertaa rengasta (muutama yritys vaadittiin ennenkuin sieltä tultiin läpi), sekä toisella kierroksella takaaleikkausharjoitusta, joka ei enää ollutkaan kovin helppo. Tompalta katosi taas fiilikset, eikä se päässyt kahta hyppyä pidemmälle. Otettiin sitten lopuksi vain hyppy ja putkeen.

Kerta kiellon päälle, eli lopuksi muistin, että lelullahan sen Tomeran saakin luultavasti toimimaan, ja otettiin vielä kolmannella kierroksella sama aita-takaaleikkaussysteemi uudelleen. Jos nyt ei kovin taidokkaasti, mutta ihan iloisesti kuitenkin mentiin.

Treeni oli Tomeralle tosi hyvä, se ei kertaakaan varsinaisesti ahdistunut, ja kun saatiin tehdä omaan tahtiin sitä mikä hyvältä tuntui, niin oltiin kumpikin tyytyväisiä.

Huima teki myös takaaleikkausharjoitusta, ja kunhan vaan muistaisi, että ei vaihda ohjaavaa kättä liian aikaisin, niin eipä siinä sen kummempaa. 

****
Keravan treeni olikin sitten taas ihan täysi floppi.   Tomppa häkeltyi jo ennen omaa vuoroaan, kun vieraat koirat pyrkivät iholle, ja kun sitten (tosi fiksusti) aloitettiin puomilla, niin ahdistus oli valmis.

Puomia kokeiltiin ensin niin, että kuorrutettiin se nameilla, mutta Tomppa kävi taas poimimassa alimmat ja lopetti siihen. Pari kertaa sitten nostin sen alastulon yläpäähän, ja se sai kipitellä sieltä alas. Ei koittanut hypätä kesken kaiken pois - kyllähän se periaatteessa puomin osaa... Täytyy nyt jatkaa tuota puomille nostelua, mutta ensi kerralla tehdään se kyllä vasta treenien lopuksi!

Sen verran touhu kumminkin ahdisti, että en saanut Tomeraa enää tekemään kahta estettä enempää peräkkäin, kolmannesta esteestä se jo pyrki ohi. Tehtiin sitten pari aitaa ja palkka, ja aita + putki ja palkka -juttuja vaan.

Positiivista oli se, että Tomppa oli kumminkin liki koko ajan hallinnassa, eikä lähtenyt lelunsakaan kanssa minnekään.

Pienen häkkitauon jälkeen koitettiin tehdä kujakeppejä, mutta laitos oli sen verran hirvittävän näköinen Tompan mielestä, että se ei ollut näkevinäänkään koko häkkyrää. Tehtiin väliin sitten vähän kahdeksikkoa aidalla (se oli Tompasta ihan kivaa), ja sen jälkeen "oikeat" kepit peruuttamalla (x 3).

Kun saatiin edes jotain onnistunutta lopuksi, lähdettin jotakuinkin hyvillä mielin kotiin. Ongelmana on vaan vähän se, että itse ahdistun Tomeran ahdistumisesta, ja Tomera tienkin ahdistuu siitä sitten lisää.

*****
Muuten pyhät menivät suht rennoissa merkeissä, Tomeran hirvestysreissua lukuunottamatta. Sitä ei kyllä voi päästää näissä lähimetsissä näköjään yhtään irti, oli sitten lunta tai ei. Tomera sai karkureissun jälkeen urheilla kelkan edessä, ja Huimakin kävi kerran hölköttelemässä kelkan vierellä. Vetohommista Huima ei näemmä enää innostu. Huiman huskyvaljaat sopivat Tompalle nipin napin, ja vetohommat sujuivat siltä tosi kivasti. Alamäissä vauhtia tulee vähän liikaa omille hermoille (ja silloin jos Tomppa näkee tai haistaa  jänöjä...) mutta muuten sen meno on aika hallittua, eikä se koita jäädä haistelemaan tai pissailemaan. Ja yllättäen se osaa juosta hienosti tien reunaa, toisin kuin Huima.

Kilttinä mummuna Huima sai nautiskella vapaudesta enemmän. Se vahti tarkkaan lumenluonnit (ja pysyi pihassa kerrassaan mainiosti!), kyttäsi myyriä, ja juoksenteli hangessa omassa metsässä sekä uimakuopalla.

*****
Laumaelämä on juoksun jälkeen onneksi ollut taas vähän rauhallisempaa, Tomppa ei saa enää turhia raivareita, eikä aio syödä vierailijoita suihinsa. Muutenkin siitä on tullut taas lungimpi, Kiikassa käydessä se ei ottanut Veikastakaan mitään paineita.

Uutena vuotena Tomppaa ei pelottanut paukut yhtään, ja käytiin vielä puolen yön jälkeen Nuutin ja Taikan kanssa lenkilläkin. No, eihän Myllykylässä nyt sentään tulitetakaan ihan niin paljoa kuin kaupungissa. Huimaa kyllä vähän arvelutti pissalenkillä kauempaa kuuluva pauke, ja jos ei sitä nyt ihan pelottanutkaan, niin ei se niistä pamauksista kyllä reimuissaankaan ollut.

Muutama kuva hurjasta uudenvuodenjuhlinnasta löytyy täältä.