Torstaina Tomppa Tee pääsi taas viesteilemään Taikan kanssa. Muutaman kilsan lämppärikäpsyttelyn jälkeen mentiin samalle moottorikelkkauralle kuin viimeksikin, mutta tällä kertaa homma olikin mutkineen ja mäkineen vähän haastavampi vaikka matka ei lienyt 150 metriä pidempi. Ura oli edelleen pöpperöinen, eikä keskeltä parantunut paljon astua sivuun ettei uponnut.

Tomppa kirmasi ensin, ekat kolme pätkää täyspitkiä, ja loput kaksi lyhyempiä niin, että viimeinen taisi olla vain noin 50 metriä. Eka pätkä meni loistavasti, toisella se juoksi mutkaan saakka täysillä, sitten tuli uskonpuute ja Tee pysähtyi muutamaksi sekunniksi arvioimaan että josko kääntyisi takaisin, mutta jatkoi sitten ilman apuja ilmeisen reipasta vauhtia toiseen päähän. Lopuissa pätkissä ei mitään ongelmia. Tomera tuntui tällä kertaa jotenkin erityisen rennolle ja iloiselle, ja kun se odottaa lähtölupaa se näyttää ihan sille että ei ole lähdössä minnekään. Sitten kun sille kuiskaa taikasanat missä on? se valpastuu ja jännittyy, ja vie  käskyllä ampaisee matkaan.

Hyvä juttu että Tomera keksi itse ratkaisun ongelmaan mennäkö vaiko eikö mennä, mutta ensi kerralla pitänee tehdä vähän helpompi harjoitus ettei palaaminen pääse käymään pienessä mielessäkään. Lumihanki sinänsä on Tomeralle taatusti eduksi kun sille ei tule mielijohteita muihin hommiin ryhtymiseksi, mutta ehkä tuo mutka-mäki-pimeys-upottavuus -kombinaatio oli vähän liikaa.

Taika teki päälle samat jutut kuin Tomera, arpomista myöten. Avuilla se sitten pinkoi ihan yhtä nopsaan kuin aina ennenkin, mutta siis harjoitus oli vähän liian vaikea kummallekin.

****

TOKOILUT:

Tiistaina Huima ja Tomera saivat tehdä pitkän lenkin jälkeen tunnarin, ja Tompan kanssa tehtiin vähän muutakin.

Huima teki tällä kertaa omansa vähän siistimmin, vähäsen siirsi oman vieressä ollutta kapulaa, mutta muuten ok.

Tomera aloitti muilla jutuilla, lenkin jälkeenkin se näytti sen verran virrakkaalta että päätettiin jättää tunnari viimeiseksi. Seuraamista, ensin vähän imuttamalla, sitten lyhyempiä ilman namia ja vähän askelsiirtymiä imuttamalla. Helpompaa siis, pitää koittaa nyt olla ahnehtimatta liikoja. Lisäksi perusasentoja harvemmalla palkalla.

Tomera tulee tällä hetkellä perusasentoon innokkaasti ja varmasti. Asennon suoruudesta en ole ihan satavarma kun ei ole pitkään aikaan ollut ketään katsomassa, itsestä tuntuu että se on aika ok. Samoin seuraamisen paikka on enimmäkseen hyvän tuntuinen, vaikka välillä Tomera tulee turhan tiiviisti ja painaa välillä päällään. Kun Huiman kanssa on ollut enemmänkin ongelmaa väljyydestä ja jätättämisestä, tuntuu tuommoinen tiivis seuraaminen niin hyvälle, että en halua lähteä korjaamaan sitä.

Luoksetuloa, jossa Tomera tokalla kerralla varasti. Lisäksi siis pelkkää paikalla istumista. Jos kädet eivät ole "edessä" palkkaamista varten, Tomera jää väljemmäksi ja näyttää vähän epävarmalle. Se on siis oppinut liikkeen ainoastaan niin, ohjaajalla on tietty asento... Korjaamaan siis – jatkossa palkan voisi pudottaa sille suusta.

Liikkeestä seisomista; pysähtyminen on hyvä, nyt pitäisi alkaa keskittymään siihen asennon pitämiseen, joka on aika lailla retuperällä.

Ja lopuksi sitten se tunnari, jossa ei ollut mitään vaikeuksia.

_ _ _

Huima sai tostaina tehdä Tomeran viestitreenin jälkeen vähän muka-tokoa. Aloitettiin seuraamisella niin, että koitin päästä Huimalta karkuun, ja sekös oli ihan yltiöhauskaa Huimasta. Mukaan tuli tietenkin myös ylimääräistä hyppimistä ja pomppimista, mutta siitä viis – jos me joskus vielä päästään kokeeseen saakka, Huima ei taatusti hypi ja pompi siellä...

Kun Huima oli "kunnolla" viritelty, tehtiin päälle vielä pari luoksetuloa. Vireeseen nähden se jaksoi ihmeen hyvin odottaa hiljaa lähtölupaa (no nyki se vähän ), ja eka seisominenkin onnistui. Maahanmenoa Huiman hermo ei sitten enää kestänyt, se niiasi sillä kohdalla, ja pompahteli sitten loppumatkan sivulle saakka. Otettiin päälle sitten uusinta niin että avitin sitä maahanmenossa vähän käsimerkillä.

Kummallinen juttu muuten kaikissa Huiman toimissa – mitä enemmän niitä on hinkutettu ja jankutettu, sen kivempiä niistä on tullut. Ei ne liikkeet silti sen kummemmin tunnu edistyvän, mutta ainakin on kivaa.   On ne vaan niin erilaiset persoonat Tompan kanssa!