Neiti Sieväsen agilityt menivät taas vaihteeksi vähän paremmin, luultavasti siksi että palattiin miniesteille. Ohjelmassa oli kuntopiiriä, jossa me päästiin ekaksi varsinaiselle ratapätkälle, joka vielä videoitiin:


Alku oli aika vaikea, mutta Tomppa selvisi siitä varsin mainiosti. Se on kyllä helposti ohjautuva, varsinkin tällä kertaa kun oli aika hitaalla tuulella. Hitaudesta johtuen sorruin taas pari kertaa taputtamaan, mutta muuten mentiin kahdeksan esteen pätkä ihan virheettä läpi.

Sitten siirryttiin neliöaidoille tekemään ensin välistävetoja, jotka sujuivat vähän innottomasti, mutta muuten hyvin, ja sitten vielä takaakiertoja, joiden kohdalla Tompalta loppui motivaatio aika tyystin.

Lopuksi onneksi mentiin vielä varsinaiselle motivaatiopätkälle (illan teemana oli motivaatio), ja siellä Tomppakin vihdoin syttyi. Tehtiin ihan suoraa hyppy-hyppy-putki-muuri -juttua kumpaankin suuntaan jokunen kerta niin, että juoksin Tompan vierellä niin lujaa kuin jaloista lähti. Ja seuraavana päivänä reidet olikin sitten maitohapoilla.   PItäisiköhän alkaa spurttiharjoittelu..?