Tiistaina käytiin Rudyn kanssa Sveitsinportilla tokoilemassa. Kun tuntuu, että tokotreenit – ne vähätkin siis – on viimeaikoina olleet pelkkää saman hinkkaamista, ajattelin vaihteeksi tehdä kummankin kanssa välillä vähän muutakin.

Huiman kanssa ei ole enää pitkiin aikoihin tullut tehtyä EVL:n liikkeitä, mutta hyvin se ne muisti. Se aloitti merkillä niin, että ekalla kerralla tötterön takana oli lelu, ja sen jälkeen teki (jotakuinkin oikealta matkalta) merkillemenon ilman apuja. Huima oli taas aika riehakkaalla tuulella, ja hyppi patukkansa kanssa kuin vasikka kevätlaitumilla.

Sitten tehtiin vielä ohjattu nouto kahdella kapulalla kumpaankin suuntaan niin, että Kaisu vei kapulat. Ei ongelmaa, mitä nyt luovutus oli vähän epämääräinen.

Lopuksi piti vielä tehdä se iänikuinen luoksetulo, mikä meni Huiman tekemäksi ihan hienosti – ihan vähän hidas seisahtuminen, ja vähän hidas vauhti ennen maahanmenoa. Huimalla oli kumminkin kivat treenit, ja sehän se oli pääasia.

Tomppa touhusi sitten samat jutut kuin Huimakin, ja vähän ekstraa. Aloitettiin merkin kiertämisellä, ja kun ei olla harjoiteltu, niin ei olla siinä paljon edistyttykään. Aika runsailla avuilla se kiertää tötterön ehkä noin viiden metrin päästä.

Ohjattua noutoa yhdellä patukalla (Kaisu vei kun Tomppa seisoi), kummallekin puolelle varsin hyvä (ja patukka jopa maltettiin tuodakin!).

Vähän seuraamista muutaman metrin pätkissä, seisahtumista ja luoksetuloa. Tässä vaiheessa aika läheltä ohi kulki pahaa ääntä pitänyt sakemanni, ja vaikka Tomera ei näyttänyt sille että olisi sinne lähenyt, niin en kyllä meinannut sitä kiinnikään saada. Vaan saatiinpa sitten hyvää häiriötäkin.

Tomerakin oli taas vaihteeksi aika kivalla tuulella, vaikka välillä sen tarkkaavaisuus hävisikin jonnekin. Maitoa tihkuvalta äitihahmolta kuitenkin ihan mainio suoritus!

Kun Rudynkin treenit menivät kerrassaan nappiin, niin saatettiin hyvillä mielin käydä päälle vielä ABC:lla nollamunkkikahveilla.