Tompan  varpaat palelee, tili tili tom...  Eli sadekelin treeneihin päästiin vihdoin, ja taisi olla muuten ihan eka kerta kun kunnon sateessa Tompan kanssa treenataan!

 
Huima sai kuitenkin aloitella, ja sillä kävikin tuuri kun se oli ainoa, joka säästyi sateelta ja selvisi kuivin tassuin. Suunnitelmana oli tehdä kaikki Huiman vaikeat liikkeet eli ruutu, tunnari ja luoksetulo. Itse olisin jättänyt tunnarin viimeiseksi että Huima muka rauhoittuisi siihen mennessä, mutta kyllähän se taitaa olla ihan tasan toisin päin kuten kanssatreenarikin huomasi. Aloitettiin tunnarilla siis.
 
Kapulat vaihteeksi ympyrämuodossa, ja me Huiman kanssa haisteltiin ja pissailtiin (tai ainakin Hui) sillä välin kun kapulat asettuivat paikoilleen. Myös oma laitettiin jo etukäteen, ja kappas vaan, kun ei tarvinnut odotella, niin touhupa olikin tosi rauhallista! Huima aloitti haistelun järjestyksessä myötäpäivään, mutta omaa edellisellä se häiriintyi ohi menevästä autosta (?). Ihan luultavaa, että se siinä vaiheessa jo haistoi seuraavana olevan oman ja häiriintyi itse asiassa siitä. Nosti edellistä väärää, mutta korjasi heti omaan. Toinen perään, nyt tökkäsi edellistä ja otti oman. Ja koko touhun aikana taisi kuulua vain yksi pieni piip!
 
Sitten ruutua namipurkille. Huima katseli kun Pee vei purkin, ja odotellessa se alkoi taas keräillä kierroksia ja taisi haukkuakin vähän. Suuntasi taas ensin vähän vinoon kulmamerkille päin, mutta bongasi lähemmäs tultuaan purkin. Toinen toisto samanlainen, tällä kertaa Huima vaan ei huomannut koko purkkia, vaan jäi seisomaan ruudun keskelle! Jee!
 
Luoksetuloa: ekalla toistolla hyvä seisominen ja siitä palkka. Tokalla kerralla ennakoi ja hissutteli, kutsuin siis läpi. Kolmannella suoraan läpi, neljännellä seisominen ja maahanmeno ja siitä palkka. Vähän hissutteli, mutta aika ookoo kumminkin. 
 
Lopuksi pakolliset seuraamiset loppupalkalle, käskytettynä tehtiin ja intoa ainakin riitti. Kävely alkaa olla jo hankalaa kun Huima edistää ja ihan vähän poikittaakin, ja taas se haukahtelikin, enimmäkseen kyllä askelsiirtymissä. Mutta ei paha ollenkaan, ja olen ihan varma että kokeessa turha intoilu kyllä karisee. 
 
****
Tomppa-Tomeralle sitten sitä vesisadetta. Koko ajan tuli rivakasti vettä, ja Tomera näytti jo luukusta otettaessa vähän sille että se pyörtää takaisin ja jää häkkiin pötköttämään. Vaan ei auttanut, pientä koiraa kiusattiin vesisateessa ihan normaalin treenin mittainen aika.
 
Aloitettiin leikkimällä, kun pitäisi opetella palkkaamaan Tomskua enemmän lelulla. Puuhka oli kiva sateesta huolimatta, ja jatkettiin sitten sen kanssa pieniin seuraamispätkiinkin niin että vajaa 10 askelta suoraa seuraamista ja kainalosta lelu.
 
Sitten liikkeestä seisomisia ilman varsinaista seuraamista, olivat muuten hyviä mutta edelleen vinoja. Ja nytpä selvisi sekin miksi Tomeran asento on vino, vaikka se pysähtyy heti ja hyvin. Kuulemma sen etujalat jäävät paikoilleen kuin tatti, mutta takajalat jatkavat liikettä ja kiertävät Tomeran vinoon. Ja ainahan se on vinossa samaan suuntaan, joten oisko palkkauksessa jotain parannettavaa vai mikä lie?
 
Samalla systeemillä liikkeestä maahanmenoja, ja nepä eivät menneet ihan siten kuin piti. Isolla käsi- ja vähän vartalokin- avulla meni maahan, mutta tosi nihkeästi. Veikkaan kumminkin että syynä oli sade ja märkä hiekka, ei sen ihan noin vaikeaa pitäisi muuten olla...
 
Luoksetulo tähän väliin, ensin ei meinannut pysyä istumassa (ällöä ja märkää), mutta sitten kun pysyi niin luoksetulo oli aika lailla kymppi. Tomera on tähän saakka tullut tosi hyvin suoraan eteen, saas nähdä milloin sössitään tämä ;-D  Ja taaskaan en ottanut Tomeraa edestä sivulle, ei olla varmaan koskaan tehty tätäkään kokonaisena liikkeenä. 
 
Lopuksi seuraamista, ja koitin olla ottamatta alkuun turhia perusasentoja kun se istuminen kerran oli niin kurjaa. Seuraamisen istumisetkin olivat ällöjä, mutta saatiin niitä muutama kumminkin tehtyä. Kontakti oli samoin ikävää kun vettä meni nenään ja silmiin ja korviin ja joka puolelle. Välillä piti ravistella turkkia kuivaksi. Ei se nyt niin surkeaa ollut kumminkaan keli huomioon ottaen, kyllä Tomppa taitaa nyt käsittää mikä on homman nimi, eikä se sen mielestä varmaan kovin vastenmielistä touhua ole, varsinkaan kun se taitaa osata myös jo odottaa loppupalkkaa. 
 
****
Varsin onnistuneet treenit siis, ja hyvä ilma! Kummatkin koirat olivat jostain syystä tavallista häiriöherkempiä, Huima vahtihaukkui kaikki ohikulkijat ja Tomppa nuuski maata (mitä se ei yleensä harrasta) ja kuikuili myös ohikulkijoita. 
 
****
Kotona on ollut rauha maassa, eikä Tomppa pode valeraskautta näkyvästi mitenkään muuten kuin että soseruoka ei kovin maistu. Eilen se yritti vähän leikittääkin Huimaa, mutta me taidettiin Huiman kanssa olla kummatkin sitä mieltä että ei ehkä kannattaisi...
 
Aamulenkiltä tullessa käveltiin keppirivistön ohi ja ajattelin juuri että ihan hyvä kun on pidetty niistäkin vähän aikaa kokonaan taukoa. Vaan Tomppapa suuntasi päättäväisesti kepeille ja pujotteli fleksissä koko rivistön hienosti loppuun saakka. Ei se sekään homma siis siitä kovin kurjaa voi olla.  Onneksi oli taskunpohjalla muutama kuivanappula.
 
****
Jos joku sattuu tietämään, miten tämän blogin otsikon ja otsikkopalkin väri vaihdetaan, niin saapi kertoa. Jostain kumman syystä niihin ei pääse käsiksi millään, onpa raivostuttavaa.