Ja vastaus on:
MAATAAN PAIKALLA!

Tiistaina oltiin Pnellan kanssa Koneella uudessa paikassa tottistelemassa. Ensin kyllä eksyttiin Koneen valtaville parkkiksille, ja ehdin tehdä jo Huiman kanssa ohjattua noutoa (kapula hukkui koivunlehtien sekaan) ja luoksetuloa (vähän haukkuisaa taas) ennen kuin hoksasin että seuralainen taitaa ollakin kateissa, eikä myöhässä.

Kun sitten osuttiin yhteen, Tomppa sai taas puurtaa BH-juttuja. Ja treenin jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että ihan turha koittaa viedä sitä nyt keskeneräisenä kokeeseen, koitetaan nyt saada talven aikana paikallamakuu kuntoon. Ilmeisesti toko-kokeen paikkamakuu oli Tomskulle sen verran kova paikka, että siitä on jäänyt sille vähän hermostunut fiilis. Taas se nimittäin nousi kesken kaiken seisomaan. Ihan vapauttava päätös, ja kiva päästä tekemään vaihteeksi muitakin juttuja! Talvi tehdään siis vaihtelevaa treeniä ja ylempienkin luokkien liikkeitä, sekä koitetaan nostaa häiriönsietoa, ja ehkä sitten keväällä kukaties uusi yritys.

Harjoitus aloitettiin ilmoittautumisella, joka tehtiin ihan ekaa kertaa. Ensimmäinen yritys päättyi siihen että Tomera hyökkäsi tuomarin päälle. Toisella kerralla meni sitten jo ihan säällisesti. Sitten "henkilöryhmää" aika tiiviisti kiertäen – Tomera ulommaisena meni hyvin, välissä seuraamisessa teki mieli välillä vähän kurkistella väärään suuntaan.

Sitten jääviä, ja aika sekaisin nekin ovat. Sinänsä sillä ei vielä olsi mitään väliä kokeen kannalta, jos seuraaminen sujuu ja paikallamakuu sujuisi, niin ihan sama mihin asentoon koira jäävissä jäisi, mutta kun…  Aika paljon Tomeraa häiritsi myös tuulen tuoma pupunhaju (Huima varmensi häiriön syyn), sen sijaan tehtaan pitämät kummat pihinät, ujellukset ja kolinat eivät pahemmin ihmetyttäneet. 

Tomera teki hommia ihan innolla vaikka välillä tarkkaavaisuus olikin jossain ihan muualla, mutta se kyllä huomasi että olin siihen aika tyytymätön. Se taas taisi sitten purkautua sillä tavalla että lelun saatuaan se ei tuonutkaan sitä takaisin, vaan jäi touhuamaan omiaan. No, jos saa valita niin tämä on koomailua parempi vaihtoehto kuitenkin.

Jäävien jälkeen tehtiin BH-kaaviollinen seuraamista, ja se meni kyllä Tomeran seuraamiseksi tosi hienosti! Sähkötolppien ja heinien ohi ja yli mennessä se vähän himmasi, mutta hienosti jaksoi ilman palkkaa loppuun saakka. Ja tiesihän se varmaan että loppupalkka häämöttää. Tomeran seuraaminen on edistynyt syksyn aikana ihan huimasti, siihen pitää olla tosi tyytyväinen.  Nyt kun koepaniikki meni ohi, pitäisi ottaa treenin alle häiriöt ja tarkkuus. 

Stintti lopetettiin siihen epäonnistuneeseen paikkamakuuseen. Puolen minuutin jälkeen Tomera siis nousi, ja makasi sen jälkeen vielä pari minuttia niin että olin välillä selin, ja Pnellan infotessa  Tomeran fiiliksistä käännyin jos  alkoi näyttää liian ahdistuneelle. Tomeran korvista näkyy onneksi hyvin se millä mielellä se makaa, jos alkaa ahdistaa, sen korvat valuvat ihan haralleen. 

Toisella pätkällä piti tehdä helppoa ja kivaa, eli vauhtinoutoja. Ehkä olisi voinut ajatella taas tekevänsä jotain oikeasti tuttua ja helppoa kun ei olla pahemmin viime-aikoina noutojuttuja tehty, ja varsinkin kun itseä potutti aika tavalla pieleen mennyt paikallamakuu. Tomeran  mielestä kapula oli kiva lelu, jota saattoi jäädä pyörittelemään sivummalle, eikä se halunnut tuoda sitä ollenkaan. Eka kerta kun Tomera touhuaa tuommoista, joten ei tehdä tästä nyt vielä mitään ongelmaa. Varmasti ohjaajan ärtymys vaikutti tähänkin.

Pallon ja lelun kanssa sama juttu eli palautusta ei vaan kuulunut – leiki nyt tuommoisen kanssa sitten! Tomsku on ollut kyllä muutenkin aika paljon railakkaammalla tuulella hormoneista johtuen, ja kotonakin se pihistelee tavaroita leikkeihinsä ja tahtoisi lisäksi rynkyttää koko ajan Huiman selässä. Nautitaan tästä reippaammasta Tomerasta nyt vaan kun vielä voidaan.

*********

Aamuharjoituksena Tomskulle keppejä jotka siirtyivät taas talveksi oven pieleen valojen alle ja muutuivat samalla ehkä ihan vähän isompivälisiksi. Innolla Tomppa pujottelee! 

Ekan kerran kokeiltiin myös avon hyppyä, joka sekin sujui hyvin kunhan vaan näytin istu-käskyn ohella myös käsimerkkiä. Pieni kolautuskaan ei haitannut. Eiköhän tuo opi istumisen nopeasti ja käsimerkistä päästään pian eroon. Myös paluuhyppy ok.

Huimalle kaukokäskyjä rapulla, ok.