Lauantaina Tomppa sai vähän tokoilla ja aksailla kotipihalla, ja Huima Tapainlinnan koulun kentällä.

Tomeralle vähän kaukoja (edelleen se seisominen tuppaa tulemaan istumisen tilalle), hyppyä (käsimerkillä mennään edelleen) ja hurja kuuden esteen "agilityrata". 

Illalla kotiin tultua piti tehdä Tomeran kanssa vielä noutoa, mutta sepä ei suostunut! Otti näemmä niin koville se keskiviikon noutoharjoitus, jolloin se huomasi että hermostuin (vaikken sille mitenkään pahasti sanonutkaan). Sama juttu tunnarikapulankin kanssa, se se ei suostunut edes pitämään sitä, vaikka luvassa oli iltaruoka palkaksi. Lopulta sain sen sen verran avaamaan kapulan kyljessä suutaan, että sain palkattua siitä.

******

Huima tokoili siis vanhassa tutussa seurassa ja uudessa paikassa aika hyvässä häiriössä: oli mopopoikia, ulkoilijoita ja pallonpelaajia. Huimalle ensin ruutu kaksi kertaa – ensin seisomisesta palkka, sitten maahan ja palkka siellä pysymisestä. 

Sitten luoksetuloa niin että palkat Peellä. Kuusi toistoa, pari suoraa, pari seisomista ja lopuksi seis ja maasta palkka. Yhden kerran tuli läpi kun piti pysähtyä, muut varsin hyviä. Muutama haukku kyllä pääsi taas odotellessa. Hurjan hienosti meni myös viimeinen molemmilla pysäytyksillä, kun en ollut älynnyt sanoa palkkaajalle että maahanmeno tehdään myös. Palkka lensi siis taakse jo seisomisesta, mutta niin vaan Huima jatkoi käskyllä matkaa ja meni vielä maahankin. No vinoon kyllä, mutta on se mummu vaan aika tottelevainen jos sille päälle sattuu. 

Seuraavaksi tunnari neljällä kapulalla niin, että Huima oli hihnassa ja hädin tuskin ylsi haistelemaan kapuloita. Tässä on se vaara että tulee samalla ohjatuksi Huimaa hihnalla, mutta jos nyt jokunen kerta tehdään näin ennen kuin annetaan lisää siimaa. Meni siis oikein hyvin – tosi pitkästä aikaa eka kerta kun onnistui vieraassa paikassa ja liikkurinhajuisilla kapuloilla!

Lopuksi  vielä parin (tai muutaman?) minuutin piilopaikallamakuu. Enkä kyllä olisi uskaltanut Huimaa jättääkään ellei olisi ollut vahtia vieressä, kun pallopoikien pallo karkasi koko ajan meidän käyttämälle kentälle, ja pallot ja pojat viuhahtelivat Huiman sivustalla. Vähän oli kuulemma nykinyt, mutta hienosti pysyi.  Muutamalla vienolla piippauksella oli myös palloilijoita kommentoitu.

*******

Kun Huima oli niin hyvällä päällä, niin tauon jälkeen piti ottaa sille vielä vähän noutoa ja seuraamista. Nouto ensin pari kertaa vauhtinoutona – vaikkei vauhdin puute ole sen ongelma ollenkaan, niin ei tee pahaa sillekään tämmöinen hauskempi harjoitus välillä. Niin kauan kun pakka pysyy silti kasassa…  Kolmannella käskytettyn koko liike ilman vikaa perusasentoa. Hyvin malttoi tällä kertaa odottaa liikkurin käskyn jälkeen lähtemättä kiertämään sivulle!

Sitten seuraamista niin kuin ajattelin että Huimasta olisi hauskaa – eli täysillä juoksemista, paljon käännöksiä, ja pari juoksusta seisomista. Kerran tallasin kunnolla Huiman tassulle, mutta eipä onneksi haitannut ja tassukin vielä säilyi ihan priimakunnossa.

Olihan Huiman kanssa hyvä treeni, jos saataisiin tuo paikallamakuu taas varmaksi niin voitaisiin vaikka harkita kokeeseen lähtemistä. 

*******

Sunnuntaina ei tehty muuta kuin Tompalle kapulatreeniä. Huima sai treenauksen sijasta hurjastella Tepon kanssa metsässä.

Edelleenkään Tomera ei suostunut ottamaan tai pitämään kapulaa, mutta sen jälkeen kun väänsin sen leuat auki ja törkkäsin sinne tunnarikapulan, se suostui juuri ja juuri pitämään hetken itsekin. Illalla koitettin noutaa keppiä, ja tosi tahmeasti se toi sen pari kertaa.

Aamulla sama projekti jatkui ja tunnari pysyi suussa jo melkein kuin ennenkin, ja niinpä sitten kokeiltiin rohkeasti  kokonaista tunnistusnoutoa. Eka yrityksellä Tomppa vain merkkasi omansa mutta ei ottanut sitä, toisella käskyllä toi kapulan mutta pudotti ennen kuin sain sen käsiini. Siitä sitten kumminkin hyvät palkat. Vielä pari vähän tahmaista kepin noutamista. Oltaisiinkohan kuitenkin selvitty säikähdyksellä? Jos kyseessä olisi Tompan sijasta Huima, niin kamppailtaisiin asian parissa varmaan seuraava vuosi, mutta Tomera on yleensä vähän taipuisampi tyyppi. Toivotaan että nytkin.