Pari kertaa on tässä välissä ehditty tokoillakin, kerran Jokelassa ja kerran Urhiksella. Jokelassa onglemana oli se että Tomerasta olisi ollut paljon kivempi poukkoilla lelun kanssa lumipenkoissa kuin tehdä hommia, mutta teki se ainakin hyvän ruudun, loistavia luoksetuloja pysäytyksin (ja eka kerran myös stopista eteen saakka), kaukoja apparin palkkaamana, noutoa jokusen kerran lelurallin lomassa ja pitoa vähän, ja vähän liiraavaa seuraamista. Seuraamista pitäisi nyt tehdä enemmän pienemmissä pätkissä, viime aikoina ollaan panostettu vähän liikaakin kestoon. Kiva olisi myös jos itse voisi keskittyä treeneihin paremmin eikä alkaa säätämään mitään ylimääräisiä välissä.
 

Huimalle Jokelassa yhden tunnarikapulan etsimistä lumipenkasta, oli kivaa, toivottavasti oli jotain hyötyäkin. Tehtiinköhän me kenties kaukojakin, ei jaksa muistaa noin pitkälle… Liikkeestä istumista, jossa Huima yllättäen nousi kun kiersin sen taakse. Kumma juttu, en muista että olisi ennen käynyt noin. Ekalla paikkausyrityksellä sama juttu, pari seuraavaa ok. Ehkä sen pyllyä palelsi. 

 

* * *
 
Lauantain tokoissa olikin häiriötä rutkasti, kun toisella kenttäpuoliskolla rakennettiin jo seuraavan päivän kisoja. Ihan aidan vieressä pystytettiin metallihässäkkätelttaa, musiikki soi ja kaikkea muutakin härdelliä oli. Huima sai tehdä oman pikku-treeninsä tyhjällä puoliskolla, kun muut tulivat sen verran myöhässä. Huima sai vähän seurata ja tehdä luoksetuloja (muuten ok ja hiljaa, mutta tuppasi ennakoimaan pysähdyksiä…). Lopuksi leikittiin pitkään ja hartaasti, se puoli kun tuppaa aina ahneen Huiman kanssa unohtumaan.
 
Tomppakin sai aloitella tyhjällä puoliskolla, ja käytettiin heti tilaisuus hyväksi agiesteiden kanssa. Ensin pujottelua muutama kerta/puoli, pikkuhiljaa alkaa vauhti lisääntyä. Hidasta on edelleen, mutta suunta on hyvä. Oikeaa väliä Tomera etsii niin hyvin, että kun yhden kerran jäin hetkeksi itse miettimään että mistä välistä sitä nyt pitää sisään pyytää, se oli jo itse ehtinyt etsiä oikean keppivälin. Kiva kun koira on fiksumpi kuin ohjaajansa. 
Pari kertaa putki-aita, kun putket on välillä hankalia, ja leikin lomassa Tomera ehti suorittaa itsenäisesti muutamaan kertaan pituuden väärinpäin, sekä A-esteen, jonne se oli haikaillut jo kepeille mennessä. Hyvälle näyttää nyt, ekoja kertoja kun Tomppa oma-aloitteisesti haluaa aksata!
 
Sitten tokohommiin kun muut treenaajat (2 vierasta koiraa, dobberipentu + bortsu) saapuivat. Hiukan seuraamista lyhyissä pätkissä, kaukoja läheltä, kontaktia aidan vieressä teltanpystytyksen vieressä. Hallin toisessa päässä Tomeraa ei haitannut toisen puolen häiriöt yhtään, mutta aidan vieressä kontaktin pitäminen otti jo aika koville. Olisi pitänyt taas ajatella hiukan ennen kuin laitoin Tompan siihen vielä paikallamakuuseenkin, kun eihän se tietenkään siinä pysynyt. Toisessa nurkassakaan se ei vielä rauhoittunut makaamaan, kolmas yritys ihan läheltä tuotti sitten jo onnistumisen. Tämä on nyt niin häiriöherkkä liike, että pitäisi treenata ihan kauheasti, mutta kun talvella ei kauheasti raaskisi.  Muuten kyllä kelpo treeni Tomeralta!