Huima kävi eilen osteopaatilla, ja kävi vähän niin kuin pelkäsinkin – vikaa ei enää ollut selässä, vaan vasemmassa takajalassa. Kun kumpaakin polvea tunnusteltiin, vasen oli selvästi paksuuntunut ja löysä oikeaan verrattuna. Osteopaatti epäili siinä olevan ristisidevamman. Järkytyin sen verran että meinasin pyörtyä, piti nopeasti kaapata Huima pöydältä pois että pääsin istahtamaan.

Sinäsä ristisidevamma olisi parempi juttu kuin vaikka paha niverikko, mutta homma on tietenkin hankalampi kun vaivaa on ollut noinkin pitkään. Pahimmassa tapauksessa polveen onkin sitten kehittynyt lisäksi nivelrikkoa…  

Huomiseksi saatiin onneksi jo aika Ivenille – mukava juttu että päästiin ristisidespesialistille ja vielä näin nopeasti. Toinen juttu on sitten se, että mistä kaivetaan rahat mahdolliseen leikkaukseen ja kuntoutukseen, se kun ei olekaan mitään halpaa lystiä.

No, ei parane murehtia liikaa vielä, ja pääasia on saada mummeli taas kuntoon ja kesäksi kirmailemaan villinä ja vapaana!