Maanantain agilitytreeni sujui jälleen ihan kivasti; Tomera veti nelivedolla halliin, eikä olisi halunnut tulla kentältä ollenkaan pois. Rata kyllä alkoi meille pahimmalla mahdollisella tavalla eli viiden esteen aitapyörityksellä, ja siinä meinasikin heti mennä fiilikset, mutta kunhan otan itse rauhallisesti ja odotan niin kauan että alkaa tapahtua, homma lähtee yleensä sujumaan. Eikä kannata odottaa että Tomera ekan väärin tehdyn jutun jälkeen tekee toiste saman virheen, vaan sitten pitää jo auttaa sitä sen verran että onnistuu. Alkaisikohan nämä Tompan käyttöohjeet pikkuhiljaa hahmottua..?

Pienen alkukangertelun jälkeen saatiin aitahässäkkä kiepsahdeltua, eikä sitä sitten enää uudelleen otettukaan kun se ei sinällään ollut Tomeralle vaikea – epämotivoiva vaan. Loppuradalla ei sitten mitään ihan kauheita ihmeellisyyksiä ollutkaan, olisiko rata vastannut ehkä lyhyttä  kakkosten rataa. 

Putket sen sijaan tuottaa nyt Tompalle vaikeuksia. Vaikka se on jo puoliksi putkessa, se saattaa pullahtaa sieltä helposti vielä takaisin. Ja muistan kun joskus Tomeraa palkattiin putkeen lähettämällä!  Puomin ja aan kontakteja radalla oli kuusi, mutta en laittanut tälläkään kertaa lätkiä alastuloihin kun on kiva tehdä rataa välillä ilman keskeytyksiä. Ja se olikin kummastakin ilmeisesti kivaa, kun hiukan päästiin jo vauhdin huumaankin. Eikä ne kontaktit kai ihan kauheasti paukkuneet.  Ekalla yrittämällä tehtiin koko rata kerralla, ja sitten paikkailtiin hiukan vielä sieltä täältä päälle. Ihan selvää edistystä siis on tapahtunut kun selvitetään jo tuommoinen parinkymmenen esteen pätkä välipalkoitta ja jumimatta!

Alun kankeuden ja putkiinmenon vaikeuksien lisäksi Tompan tekemisissä ei oikeastaan ollut muuta vikaa kuin se, että taas kerran vedätystilanteessa mentiin aidasta suoralla ohi. Pitäisi vaan muistaa tuommoisissa paikoissa antaa sen mennä edellä, tai ainakin rinnalla. Outi arveli tuon johtuvan jostain paimennusjutuista, mutta mene ja tiedä. Tällä kertaa Tomsku oli kuitenkin hyvin kuulolla vaikka pummasikin, ja sain sen kiepsautettua heti seuraavan aidan yli ja siitä 180° käännöksen aalle. On tuossa vedätyksen välttämisessä kyllä muistaminen kun Huiman kanssa sitä tuli harrastettua vuositolkulla!

Mutta kiva treeni siis oli! Nyt pitäisi saada kuuri putkia, kontakteja ja keppejä, päästä pariin epiksiin, ja sitten voisi ehkä harkita muutaman hyllyn hakemista virallisista – mikäli Tomskun hyvä fiilis nyt jatkuu. Luultavasti tässä jonkunlainen takapakki ainakin hormonimyrskyn myötä tulee, mutta pitää sitten vaan koittaa suhtautua…