Keskiviikkona käytiin tokoilemassa pitkästä aikaa vieraassa paikassa ja vieraassa seurassa. Toki vakiokalusto eli Team Kääpiöt oli paikalla myös, mutta lisäksi saatiin seuraksi alle vuoden ikäinen Peppi-aussi. Rantasipin taaemmalla parkkiksella oli aika hyvä treenata vaikka parkkiksen pohja vähän liukas olikin. 

Tultiin myöhässä paikalle enkä ehtinyt kierrätttää Tomskua katsastamassa paikkaa, joten alkutreeni meni vähän haistellessa ja haahuillessa. Onneksi hommat alkoivat maistua ennen kuin hermot ehtivät kiristyä liikaa. 

Treenisuunnitelmaa ei taaskaan ollut, mutta toisaalta luulen että Tomeran kanssa kannattaakin vähän improvisoida kun ei ikinä tiedä ihan tarkkaan mistä tuulee, tai mikä on treenipaikan häiriötaso ja seuralaisten suunnitelmat. Jos joku punainen lanka on, niin hyvä, mutta tärkeämpää on kimppatreeneissä kuitenkin se iloinen ilme. Ja yleensähän se onkin.

Aloitettiinkohan me pienillä seuraamispätkillä ja lelun repimispalkalla tehdyillä seisomisilla. Sitten vaihdettiin palkka namiin, ja tehtiin muutama liikkeestä seisominen ilman loppua: avuittakin sujui nyt aika kivasti! Eteenkutsuja muutama, asento ja paikka ihan kohtuullisia.

Luoksetulo käskytettynä: Pitäisi muistaa hiukan useammin tehdä myös kokonaisia liikkeitä, kun Tomppa tuli ihan täysin yllätetyksi pysähtymiskäskyllä. Se teki varmaan elämänsä ensimmäisen läpijuoksun ja vain vähän hidasti vauhtia kädenheilautuksen jälkeen. Toinen tehtiin lyhyemmältä matkalta ja se oli jo kelvollinen, vaikka Tomppa vähän valuikin merkin jälkeen. Lopuksi vielä stoppeja nameja heittämällä, ja niissä se meinasi välillä vähän hidastaa ennakoidessaan pysähdystä. Pitää siis muistaa tehdä myös vähän enemmän läpijuoksuja! Mukava juttu oli tietenkin se, että Tomppaa ei tuntunut vaivaavan eka pieleen mennyt yritys ollenkaan, vaan se oli valmis yrittämään innolla uudelleen.

Avo-kaukoja apupalkkaajalla: läheltä tehtiin edelleen, mutta tosi hyvin meni.

Hiukan pidempää seuraamista välipalkoilla: ihan jees, perusasennot hiukan vinoja.

Sitten Tomera pääsi monen kuukauden tauon jälkeen melkein-rivistöön makaamaan Pepin kanssa. Ihan hyvä harjoitus vieraan, selvästi Tomppaa kiinnostavan koiran kanssa, ja vieressä harjoitettu säätäminenkään ei tuntunut Tomeraa rassaavan. Paikallamakuuaika vain minuutti, ja näkösällä sekä aika lähellä olin koko ajan, mutta Tomppakin sitten makoili oikein rauhallisesti eikä vilkuillut Peppiin yhtään. Toinen jättö perään, ok muuten mutta meni maahan ihan vähän vinoon. Sen verran homma on mennyt eteenpäin että nyt Tomera ei reagoi mitenkään hämäyskäskyihin tai käsky-käskyihin eikä muutenkaan koita ennakoida ylösnousemista. Hyvä hyvä!

Pepin lähdön jälkeen tehtiin vielä vähän noutoharjoituksia kun kerran maksalaatikotkin oli mukaan tullut pakatuksi. Lainattiin Taikan lainaamaa Budan kapulaa, eikä Taikan limoilla ainakaan tuntunut olevan mitään vaikutusta suoritukseen. Ekan kerran ikinä Tomppa meni joka kerran kapulalle pukkilaukkaa! Lähetin sen tällä kertaa matkaan niin että pidin siitä kiinni ja vapautin kun kapula vielä vähän vieri. Takaisintulo oli hitaampaa, mutta ravilla tultiin kuitenkin joka kerta (no kerran taisi joku häiriö takana häiritä)! Vielä kun saisi kapulan lähemmäs ja perusasentoon, mutta ei nyt ehkä ahnehdita liikoja. Vikalla kerralla heitin loput maksikset palautussuuntaan, ja sen kerran Tomera viiletti minusta ohikin kapula suussa, ja mietti vielä ruokapurkillakin että miten purkin saa suuhun kun siellä on jo kapula. Semmoisia lisää siis, ja sitten erikseen eteen luovutusta, niin jospa alkaisi homma valmistua!

* * *

Tokoilun päälle käytiin kaikkien neljän koiran kanssa lyhyellä lenkillä, ja Huimakin siis pääsi ekaa kertaa pariin kuukauteen lenkille muidenkin kuin Tompan kanssa. Ja sillehän se alkumatkasta näyttikin… Ihan huippua kun saadaan pikkuhiljaa palailla normaaliin elämään, viikonloppuna käänsin jo kotona toisen sohvistakin jo oikein päin – kun siitä otti tyynyt pois niin se on sopivan matala Huiman kavuttavaksi. Tokoilu ei vielä eilen onnistunut kun seura sai kierroksille, mutta lenkeillä Huimaa voi jo ihan hyvin vähän temputtaa. Ja mahakin on ollut taas kunnossa!