Hei hei liukkaat parkkipaikat, kesätokoilu alkoi! Ridasjärven kenttä oli sopivasti kuivunut, ilma ihana, ilta valoisa ja mustarastaat vislailivat rantapusikossa. Kyllä kelpasi taas harrastaa. 


Huima
oli koko päivän lenkkitauolla, mutta sekin sai varovaisesti puuhailla kentällä. Kokeilin ekan kerran seuruuttaa sitä oikealla puolella ihan vaan vetreytykseksi ja aivosolujen jumppaamiseksi. Vaikeaa se olikin! Onneksi Hui osaa tulla käskyllä toiselle puolelle, joten siitä sitten vaan pienistä pätkistä palkaten eteenpäin. Aina se vaan tuppasi takaisin sinne vasemmalle puolelle, joten homma oli enemmän seilaamista kuin seuraamista, mutta aivot saivat ainakin jumppansa.


Sai mummu seurata ihan oikeinkin, ja hyvin se seurasikin. Sitten tehtiin lyhyehköpaikallaistuminen ihan käskytettynä, ja sitten tunnari ihan läheltä neljällä kapulalla. Tunnari meni hyvin, mutta eiköhän se sitten päässyt vielä karkaamaankin sinne, jolloin toi iloisesti väärää. 


* * *


Tomppakin
oli oikein innokas tokoilija, ja taisi olla eka kerta tämän vuoden puolella kun saatiin ihan suunniteltu ja  järkevä treeni aikaiseksi. Aloitettiin pienillä suorilla seuraamisillapallopalkalla. Vaikeutena on palkata oikeaan suuntaan, kun parin ekan pallonheiton jälkeen se alkoi ennakoida eteenpäin, ja taaksepäin palkatessa se ei tajunnut että pallo lensi jo. Parasta palata muihin palkkoihin, pallo nyt vaan oli vaihteeksi tosi kiva.


Sitten ruutua. Eka niin että sai juosta avoinaiselle pikku namikipolle jonka näki vasta kun oli ruudussa. Vihjeestä myös lukitsi ruudun tosi hyvin! Toinen toisto tyhjään ruutuun niin että P heitti palkan seisomisesta. Hyvä ruutu, hyvä seisominen!

 
Luoksetuloa kahden välissä juoksuttaen, enemmän läpituloja kuin pysäytyksiä. Tämä liike on ja pysyy epäselvänä kun en vaan kykene päättämään haluanko sen lopulta eteen vai suoraan sivulle. Niin tai näin, lähtökäsky on nyt jokatapauksessa eri kuin perusasentoon tuleminen. Jos nyt vaikka koittaisi käskeä sen matkaan käskyllä tuvvaan, pysäyttäisi käsimerkillä (voisi kyllä vielä testata sitä suullistakin, eiliset pysähdykset olivat vähän löysähköjä), ja sitten seisomisesta käsky sivu. Ja jos vielä muistaisikin tämän aikomuksen seuraavilla kerroilla...


Loppuun pitkä seuraaminen, joka oli harjoituksen määrään nähden ihan ok. Vähän se väljeni välillä ja piti pyytää lähemmäs. Tästä loppupalkaksi purkki märkäruokaa, jota se oli jo koittanut kaivella rintataskusta ennen liikettä. Syömisen jälkeen vielä kunnon repimisleikit, ja sen jälkeen Tomera juurtuikin taas kentälle tassut tanassa ja korvat lintassa. Tämä on nyt ihan uusi juttu, mutta enpä valita. 


Tauon jälkeen tehtiin muutama puolihuolimaton liikkeestä seisominen. Tämä onnistuu nyt näköjään hyvin, miten lie laita sitten muiden jäävien…  Lopuksi puolentoista minuutinkokeenomainen paikallamakuu, käskytettynä ja koko aika hiljaa piilossa. Taisi ollakin ensimmäinen laatuaan, pitäisköhän vähän tätäkin treenata huolellisemmin! Hyvin oli kuulemma kuitenkin maannut, maahan pötkähtäminen oli taas vaan vähän vino. Pitänee muistaa ottaa kuuri suoria lakoamisia myös ohjelmaan.