Säät ovat olleet sellaiset että ei pahemmin ole treenaaminen innostanut, mutta sen sijaan uimakoululainen on päässyt/joutunut pulikoimaan joka päivä. Perjantaina oli eka päivä kun Tomsku meni veteen nyppäämättä tai käskemättä, vaikka ei sentään vielä vapaaehtoisesti. Veden kakominenkin on vähentynyt, ja näyttää sille että se jo jollain lailla jopa nauttii hommasta. Sunnuntaina rannalla oli hiljaisempaa, joten uskalsin  päästää Tompan  irti  ja pyytää veteen, mutta ihan ei olla vielä näemmä uintiharrastuksen siinä vaiheessa. 


Lauantaina huristeltiin kuumimpaan aikaan päivästä lähettämään Klaukkalan lomailijat pohjoiseen. Piikun ja Kuuran lisäksi paikalla oli Jörö, johon Tomera ensi järkytyksen jälkeen ihastui ikihyviksi. Kolmenkymmenen asteen helteessä pariskunta jaksoi pelehtiä lähemmäs kolme tuntia, pitäen vain pieniä tuumaustaukoja välissä. Tekipä hyvää Tomskulle päästä pitkästä aikaa kunnolla leikkimään, harmi vaan ettei ollut kamera mukana!


Sunnuntaipäivä kului pitkälle bh-kokeen työläisenä, ja sen jälkeenhän piti sitten tietenkin lenkkimatkalla poiketa itsekin Ridasjärvelle treenaamaan. Kummasti noita muiden kokeita katsellessa tulee aina itsellekin treenifiilikset. Kokeiltiin vaihteeksi kentän keskelle jätettyä kahteen purkkiin jaettua etäpalkkaa: ekalle purkille pääsi sen jälkeen kun oltiin tehty pitkä seuraaminen kentän reunoja pitkin temponvaihteluineen päivineen. Aika hyvin Tomsku malttoi, ihan pientä sivuttais-irtoamista oli kyllä vaikka pysyin koko ajan palkan ja koiran välissä. 

Toisen purkin sai sitten liikkeestä istumisesta, maahanmenosta ja luoksetulosta. Ihan pikkuisen enemmän oli keskittymisvaikeuksia, mutta varsinkin luoksetulo oli supervauhdikas. Nyt minusta jo oli muutenkin näkyvissä sitä intensiteettiä jota tuolla etäpalkalla haetaankin.  Kumma vaan kun tuo toimii toisinaan, ja toisinaan sitten taas haittaa kauheasti keskittymistä. No, ehkä se on vielä harjoittelun puutetta. 


Sitten piti ottamamme pitkä paikallamakuu… Onneksi olin varustautunut peilillä, huomasin nimittäin parin minuutin makoilun jälkeen että Tomeran kaula oli venynyt ainakin puolella metrillä. Siinä vaiheessa katsoin parhaaksi lähteä lähemmäs varmistelemaan, ja juuri kun olin muutaman  metrin päässä, kuului kauhea rääkäisy ja joku ilmeisesti päätti päivänsä. Siinä kohden Tomppa vielä pysyi maassa, mutta sitten se tappaja (kettu pupu suussa?)  vilisti sen näköpiirissä ja se oli jo liikaa. Loppuajan olinkin sitten Tompan vieressä kyykyssä kun kaveri kävi 
 edelleen aika kuumana. Tauon jälkeen otettiin toinen makuu kun ensin oltiin kierretty kenttä ja katsottu että siellä ei enää ollut mitään jahdattavaa. Reilu neljä minuuttia sujui onneksi ihan rauhallisesti.


Pihavahti bongasi metsästä jonkun kulkijan ja asettautui näyttelyseisontaan tarkkailemaan tilannetta:


Alkukesästä naapurin portinpielestä löytynyt hammaskalusto. Olisikohan toinen ilveksistä päättänyt päivänsä? Aika terävät hampaat tällä tyypillä on ainakin ollut.