Korrin kurssin toisella koulutuskerralla sai valita pari liikettä hiottavaksi.  Verkattiin ensin leikkimisellä ja askelsiirtymillä, luoksetulolla ja häiriökontaktilla, ja Riitalle näytettäviksi valitsin Tompalle helpot ja kivat ruudun ja tunnarin. Tunnarilla aloitettiin; ensin Tomsku sai noutaa omansa isommasta kasasta, ja toisella kerralla tehdä liikkuroituna koko liikkeen lukuunottamatta luovutusta. Eihän niissä mitään sanomista ollut, vauhtikin oli Riitan mielestä ok. Tunnarissa riittää kuulemma ravikin, ja Tomppa taisi tullessa jopa laukata. 


Ruutua tehtiin korjausharjoitteluna, eli jätin Tompan vuorotellen kummallekin sivulle ja lopuksi ruudun taakse, ja siirryin itse lähetyspaikalle (tai oikeastaan kyllä vähän lähemmäs. Tavoitteena siis saada koira ruutuun jos se lähetyksellä harhautuisikin jonnekin muualle minne piti. Ensin otettiin palkkapurkilla ja sitten ilman, ei mitään ongelmia. Vauhti ja intokin kohdillaan. 


Kun paikalla ei ollut meidän lisäksi kuin Fanny, niin ehdittiin ottaa vielä askelsiirtymiä. Tomskua häiritsi hiukan lähellä olevat frisbeegolffarit, ja se oli vähän hidas, mutta muuten kuulemma ihan ok siirtymät, peruutuksessa voisi käyttää enemmän takapäätään kun nyt hiissaa sitä aika lähellä maata. Paikkailtiin sitä perus-peruutusharjoituksella, ja kun jätin yhden hyvän palkkamatta, ei saatu enää tehtyä kun Tomppa alkoi tarjoamaan maahanmenoa, istumista ja lopuksi jopa tassun antamista.  En tiedä ahdistuiko se sitten taas vähän siitä että ei tiennyt mitä siltä halutaan, mutta hetken se näytti sille että lähtee hölkkäämään autolle. Sain sen kuitenkin yhdellä käskyllä heti takaisin. Riitta kehui Tompan treeniä kovasti, ruutu ja tunnari olivat kuulemma upeat. 


Vein Tompan välillä autoon ja mietin että pitää vielä koittaa saada saada jotenkin iloinen lopetus. Suoraa luoksetuloa siis! Tehtiin pari kertaa niin että kutsuin Tomskun tulemaan jo poispäin kävellessäni, ja sitten sen jälkeenhän se alkoikin jätettäessä hiippailla perässä kun piti tehdä koko liike. Voi olla että se oli paineessa, voi olla että ennakoi kutsua. Pitää seuraavalla kerralla ottaa peili mukaan kun tehdään noita nopeita lähtöjä, ja itse asiassa taidetaan olla vähän aikaa tekemättä niitä lainkaan...


Lopuksi vielä leikittiin vetolelulla ja juoksemalla ympäri mäkeä, kivaa oli. 

Siihen nähden hyvä treeni että itse olin vähän paineessa siitä ettei Tomsku vaan paineistu. Nuo sen ahdistukset tekevät kyllä tosi huonoa meidän kummankin itseluottamukselle, nyt niitä ei tarvitsisi tulla kyllä vähään aikaan. Luulen että haudataan myös kaikki kisahaaveet ensi kevääseen saakka, jos sterilointi tasaa tilannetta niin aletaan sitten kisaamaan ihan urakalla.  Ai niin, ja varmuuden vuoksi annoin Tompalle ennen  treeneihin lähtöä närästyslääkettäkin, kun en halunnut sille ainakaan mitään kipukohtausta kesken treenin...

****

Ja vielä: aamukahvilla sain pöytään sukan, alleviivaustussin ja tyhjän purkin. Koira joka ei koskaan tarjoa mitään käytöstä, on oppinut tarjoamaan noutamista! Pitäisi varmaan ihan oikeasti nyt ryhdistäytyä ja alkaa naksuttelemaan sille toden teolla, tekisi varmaan tosi hyvää!