Ollaan keksitty Tompan kanssa meille sopiva laji – canicross! Siinä on se hyvä puoli että jos Tomskua alkaa pelottaa niin voidaan vaan juosta lujempaa pakoon ja voitetaan sitten kaikki. Ehe ehe. 

Keskiviikon tokoilut menivät taas ihan myttyyn, ja jos juoksu ei nyt ala niin taitaa olla parasta jättää huominen vika kurssikerta väliin. Tomsku lähti kyllä treeneihin innolla, mutta kun alkaa pelottaa niin alkaa pelottaa, ei voi mitään. Ja kun pelolla ei ole edes mitään selvää kohdetta niin siedättäminenkin käy hankalaksi. Mutta jospa se tästä tasaantuisi, eilen ainakin alkoi jo lupaava kirkas vuoto neidon pyllystä, että ehkä se siitä nyt saman tien kunnon juoksuksi muuttuu.

Kotioloissa Tomppa on ihan innokas treenaaja ja ollaan tehty menestyksellä noutoa ja muutakin ihan pientä. Sunnuntaina oltiin aamusta Kallialassa ja tehtiin Cesar-palkalla 3-8 esteen helpohkoja radanpätkiä mediesteillä. Tomsku oli nopea ja iloinen, välit vaan olivat taas vähän takkuisia eli joku pieni jännitys siellä vaan on kaksistaan treenatessakin.

Tällä viikolla alkaa uusi kausi Koiraurhiksella. Me perutaan kun saadaan vieras, mutta ryhmän ongin jo selville. Meidän ryhmässä aksaavat koirat saattavatkin olla Tompasta hiukan pelottavia, kun bulldoggi rohisee kovaäänisesti ja tervu ja bordeaux-bokseri -mix ovat jo kokonsa puolesta arkajalasta taatusti hiukan hirvistyttäviä. No, katsotaan.

Kun Tompan harrastusjutut ovat olleet enemmän tai vähemmän nihkeitä, ehtii itsekin taas hyvällä omallatunnolla ratsastaa. Tomppakin on päässyt mukaan ja kotimatkalla ollaan poikettu Hikiän ihaniin metsiin lenkille. Haukankallion hepat ovat olleet ratsastuskoulueläimiksi aika kivoja, joten ties vaikka tässä vielä innostuisi tuostakin touhusta. Ekan tunnin jälkeen olin kyllä niin kipeä että tiesi koko loppuviikon ratsastaneensa!