Pitkästä aikaa sain aikaiseksi tehdä Tompalle jäljen, ja sehän yllättikin ohjaajansa jäljestämällä varsin hienosti. Ekan kerran vaijeri taisi olla tasaisen kireällä koko matkan, ja jäljestysinto hiukan jopa kostautui huolimattomuutena esineeltä eteenpäin jatkettaessa.

Puoli tuntia vanhennut 150 m. jälki kulki tien toista puolta, siinä oli yksi kulma ja kaksi esinettä + kaksi keppiä. sekä päässä loppupalkka. Tomsku jäljesti tyynessä säässä oikeastaan koko matkan ihan jäljen päällä nenä alhaalla, jostain syystä se kyllä jätti yhden kepin ilmaisematta. Jossain kohtaa se merkkasi, mutta kun jäljellä oli esineiden lisäksi muutama nami, niin en tiedä kumpaa se etsi. Jana meni vähän pitkäksi mutta Tomppa korjasi itse takaisin ja heti jäljelle. Ainoa kulma oli tarkka.

Hieno jälki siis Tomskun tekemäksi, pitäisiköhän tällä saralla nyt vielä syksyn aikana ihan ryhdistäytyä..? Ainakin Tomera näytti niin kovasti tyytyväiseltä suoritukseensa, että tuommoiset onnistuneet helpot jäljet tekisivät  varmaan sille hyvää.

* * *

Jäljestyksen jälkeen tokoiltiin vielä vähän kotipihalla. Ensin muistuteltiin mieleen avo-hyppyä (ok) ja tehtiin tunnari (ok). Sitten ilman palkkaa peräkkäin pitkähkö seuraaminen, suora luoksetulo (valtavalla loikalla perusasentoon) ja liikkeestä istuminen. Aika innokkaasti meni loppuun saakka, pientä huolimattomuutta tässäkin kun palkanodotus vähän häiriköi tekemistä. Loput namit käytettiin kepeillä, niistä se tyttö tykkää!

* * *

Pomppa on ollut varsin hyväntuulinen iltaisin, mutta ruoka sille ei tahdo oikein maistua. Kai se on jo sitä juoksun tuloa, kun muutoin sen maha on tuntunut olevan hyvässä kunnossa eikä närästystäkään ole enää ollut. Jokailtaisista ilohepuleista päätellen se ei ainakaan sairas ole. Ollaankin koitettu ehtiä leikkimään yhdessä joka päivä edes hetki, ja kun takaa-ajoleikit on eniten Tomskun mieleen, niin siinä nousee omakin kunto aika tehokkaasti.