...tai ainakin yhdeksän pisteen. Tässä on taas näemmä nähtävissä sama juttu kuin "metsänoudossa", eli Tomskun mielestä liike on ihan eri kuin tasamaanouto, ja sen voi tehdä reippaasti ja ilolla. Viime viikolla tehtiin pari toistoa ilman luovutusta, ja eilen sujui jo ihan kunnon kapulalla ja vieläpä vinoon puskan juurelle heitettynä. Ja mikä kummallisinta, luovutuskin onnistui, tosin siitä tuo yhden pisteen miinus kun sen verran väljä oli edelleen. Hip hei!

Tästä innostuneena kaivoin kaapista Huiman vanhan ison kapulan, jota en ole aiemmin uskaltanut edes vilauttaa Tompalle. Ei se ihan 650-grammainen ole, mutta ei paljon puutu. Sillä tehtiin sitten olkkarissa nostoja ja siirreltiin sitä vähän paikasta toiseen. Jos se oppii liikuttelemaan tuota painavaa kapulaa, sujuu normikapulan nouto ehkä vastaisuudessa kuin leikki. Ehkä.
 

Lisäksi ollaan muistuteltu vähän mieliin kosketuskeppiä. Hassu Tomppa koitti välillä tarjota myös nenäkosketusta puruluuhun, mutta ihan lupaavalle vaikuttaa myös kepin koskeminen. Hiukan se on hidas tarjoamaan uutta kosketusta edellisen namin jälkeen, mutta eiköhän se siitä. Katsotaan jos voidaan käyttää tätä myöhemmin hyväksemme agilityssa. 

Ja juoksukin alkoi viimein maanantaina – tai ei nyt niin viimeinkään kun odottelin sitä kokonaista viikkoa aiemmin. Nautitaan nyt tästä juoksusta täysin rinnoin kun se toivottavasti tulee jäämään lajinsa viimeiseksi.