Torstain agitreenit sujuivat jotakuinkin samaan tyyliin kuin edellisviikollakin. Tomppa tuli halliin häntä heiluen ja olisi halunnut ehdottomasti moikata vastaantulevat koirat, eikä ahdistuksesta ollut tietoakaan. Taas se sai olla vuorossa ekana, ja tehtiin hommat yhdellä kierroksella. Radanpätkät olivat tälläkin kertaa aika helppoja, ja etäpalkkaa käytettiin. Puomin kontaktit vaan on ihan hukassa, ja jos en ehdi lätkälle samaan aikaan kuin Tomppa, niin peli on menetetty.

Lauantaina käytiin katsastamassa meidän tottismahdollisuudet. Aloitettiin eteenmenolla niin että Tomppa ei nähnyt pallon viemistä, ja matkallakin se bongasi sen vasta kun oli juossut jo 2/3 matkasta. Meni suoraan ja lujaa! Sitten kokeiltiin esteitä niin että apupoika oli palkkaamassa maksalaatikolla   esteiden takana. Kevyesti meni kummastakin yli, ja kerran Tomppa pomppasi metrisen vielä takaisinpäinkin ihan hitaasta vauhdista. Tokalla kierroksella kokeitiin vielä matalampaa hyppynoutoa pikkukapulalla, ja sen olisikin sitten jo voinut jättää väliin – jökötyskohtaus iski taas. Onneksi se saatiin siitä vielä jotenkin toimimaan.

Sunnuntaina Kete ja Ledi kävivät ensin lenkittämässä ja leikittämässä Tompan, ja kun pojat lähtivät kotiin Tomppa jatkoi harrastuksiaan vaikka olikin jo vähän sippi kaikesta puuhasta ja vähistä yöunista. Ensin kokeiltiin varovasti viestiä väärällä toisella päällä, eikä siinä ollut mitään ongelmaa – Tomppa juoksee kyllä kunhan toinen pää on sen suosiossa – oli se sitten kuka vaan. Tehtiin kolme lyhyttä pätkää ilman näköyhteyttä. 

Sitten perään vielä esineruudun puolikas,  joka meni myös oikein hyvin. Kolmesta esineestä haetutin varmuuden vuoksi  vain yhden joka löytyi saman tien. 

Porokoiriin tottumattoman treeniseuran mielestä on kummallista miten Tomppa näyttää kaikissa vauhtijutuissa (esineet, viesti, eteenmeno…) olevan lähetystilanteessa puolinukuksissa, ja sitten se kumminkin lähtee hyvällä vauhdilla ja motivaatiolla. Onhan se kieltämättä vähän outoa, itse siihen on vaan jo niin tottunut. Olipa kiva viikonloppu, vaikka Tomsku olikin varmaan tyytyväinen kun sai tänään jäädä päiväksi kotiin nukkumaan.