Lauantaina lähdettiin taas illasta Torikadulle treenaamaan. Tomppa aloitti kaukoilla joita tällä kertaa häiritsi pusikosta tuleva jänönhaju. Välillä tämä liike näytti jo tosi lupaavalle, nyt pitänee palata vaan suosiolla taaksepäin ja koittaa korjata. Ongemana ei onneksi sentään ole liikkuminen, vaan enimmäkseen keskittyminen siihen mitä ollaan tekemässä.

Sitten taidettiin tehdä noutoa, pari pelkkää vauhtinoutoa ja läpijuoksu heitetylle namille, pari suoraan kapulan perään juoksemista joista perusasento, ja pari yritystä kokonaiseen liikkeeseen (joista ekalla varasti, toinen hyvä). Joku liike sentäs etenee.

Avo-seuraaminen käskytettynä, siitä  isompi palkka. 

Paikallamakuu, piilossa vajaa kolme minuuttia. Vinkui enemmän ja vähemmän koko ajan. Tuli kiire vapauttamaan ja palkkaamaan, kun piiloon auton taakse tuli tungosta. Oikeassa se Tompan nenä oli ollut kun oli alusta asti nuuskutellut pupunhajua. 

Mielentila ei ollut ehkä paras mahdollinen tunnariin, mutta yllättävän hyvin Tomppa toipui jäniksen näkemisestä. Ekalla (käskytetty) kyllä toi ensin väärän, toisella kerralla meinasi ottaa väärän mutta korjasi. Olisiko ollut vähän painetta ilmassa kun alkoi haistella taas ensin nurmikkoa pitkän matkaa kapuloiden sivusta. Nyt kun on intoa enemmän, se kyllä ihan selvästi kostautuu myös keskittymisessä.

* * *

Sunnuntaina oltiin rohkeita ja lähdettiin vuoden tauon jälkeen Kellikselle rivitokoilemaan. Luoksepäästävyyden (oikein hyvä) jälkeen tehtiin paikallamakuu kymmenen koiran rivissä; Tompalla oli toisella puolella kultsu (oisko ollut uros?) ja toisella puolella setteritäti. Piiloon en mennyt, tässä oli tarpeeksi haastetta kun Tomera on viimeksi maannut vieraiden koirien rivistössä varsinaisesti vuosi sitten :-O Kympin paikkamakuu, ei piippausta eikä näyttänyt ahdistuneellekaan. Takana tehtiin vielä ruutua, sitä piti vähän kuikuilla. 

Sitten porukka jaettiin kahteen ryhmään, tehtiin hehtopitkä seuraaminen askelsiirtymineen päivineen, ja "liikkenohjaaja" jäi aina väliin höpisemään kesken liikkeen ennen kuin jatkoi käskyttämistä. Tompasta oli selvästi outoa jäädä kesken seuraamisen kökkimään perusasentoon niin pitkäksi aikaa, mutta ihan hyvin se suoriutui kun palkkasin joka perusasennon. Hiukan sitä arvelutti seurata liian lähellä vieraita koiria, käveltiin nopeammin kuin muut niin helposti jouduttiin jonossa kävellessä liian liki. 

Seuraavana liikkeenä vuorossa oli luoksetulo, joka tehtiin yksitellen rivistöstä kutsuen. Tein Tompalle suoran ja palkkasin lennosta, hyvin meni eikä yksin riivin istumaan jääminenkään tuottanut ongelmia. Hieno juttu, tuommoinen yksin jääminen on helposti Tompasta vähän pelottavaa.

Kolmaskin kouluttaja saapui hommiin, ja porukka jaettiin vielä kahtia. Kolmen ryhmä tuntuikin ihan hyvälle, ja kouluttajakin oli hyvä. Taas seurattiin, aika lailla samanlainen kaavio kuin ekakin, tosin ilman välilöpinöitä. Vähän Tomsku hiippaili, mutta suht kunnialla selvittiin.

Hyppyä; tässä kohti Tomsku näytti jo ihan uuvahtaneelle, ja lopulta pelkkä hyppääminenkin oli vaikeaa. Jokunen toisto tehtiin, yllättävää että tämä oli Tompalle koko treenien vaikein juttu.

Sitten jääviä; kaikki rivistönä seuraamaan ja siitä ensin pari kertaa seisominen, muuten koko liike mutta ei perusasentoa, sitten samalla systeemillä maahanmeno. Jos itse käännyin seisomisessa varmistelemaan, Tomppa liikkui, mutta muuten hyvät. Maahanmeno pienellä käsiavulla hyvä.

Taas vaihteeksi seurattiin, tällä kertaa paljon käännöksiä. Olin etukäteen näyttänyt loppupalkan kun Tomsku näytti ihan väsähtäneelle, ja sillä saatiin vielä tämäkin juuri ja juuri hoideltua. Liian pitkät treenit ja liikaa kokonaisia liikkeitä, mutta kyllähän tämmöiset välistä tekee ihan hyvää jos nyt ei ihan joka sunnuntai käydä. Tomsku oli koko treenin ajan vapaana, ja hyvin selvittiin ilman ahdistuksia vaikka homma kovin väsyttävää olikin. Suurin tyytyväisyydenaihe oli paikallamakuu, sekä luoksetulossa yksin riviin jäämisen kestäminen. Näillä ryhmätreenimäärillä Tomskulta siis oikein hyvin.