Tiistain ekalla hallivuorolla ehdittiin tehdä vaikka mitä – ihanaa kun on kokonainen tunti aikaa kahdelle koiralle. Selma aloitti agilityesteillä, ja kerrankin se oli ihan pihalla ja vaikutti sille kuin se ei olisi ikinä esteitä nähnytkään. Simppeli muutaman hypyn ja putken pätkä tuotti aika paljon vaikeuksia, lopuksi tehdyt kepit etuperin koukkimalla menivät jo paremmin.


Tomppa sai tehdä samaa radanpätkää kuin Selma, ja Tompan ainoa vaikeus siinä hommassa oli istumassa pysyminen ekan esteen takana. Toisella kentällä oli lievästi sanoen äänekkäät treenit, ahdistaahan semmoinen. Kun Tomppa sai oman tukihenkilön viereensä seisomaan, niin se kykeni odottamaan lähtölupaa paikoillaan.   Tomppa teki myös vähän keppejä, hitaahkosti mutta varmasti se pujotteli samalla kun jonkun koiraa komennettiin aidan takana hirveällä älämölöllä. Yllättävän hyvin Tomsku siis kasasi itsensä, mutta ehkä seuralaiset ja pitkä treenitauko auttoivat asiaa.


Tokalla kierroksella Selmalle keppejä neljän sarjassa hihnalla pidättäen. Namin houkutus oli vähän liian suuri ja aivot tahtoivat kytkeytyä pois päältä. Näitä tehtiin vielä ihan lopuksi toinen satsi, ja sitten saatiin jo pari parempaakin pujottelua.
Selma kokeili myös ekan kerran aan kontakteja, ja hienosti sujui. Varsinkin alas tullessa Selma läppäsi joka kerta tosi hienosti alustaa.  Oman tottis-stinttinsä jälkeen Selma teki vielä kerran alun ratapätkän, ja ilmeisesti tunnin touhuaminen oli saanut sen taas raiteilleen kun harjoitus sujui oikein mallikkaasti.


Tomsku tottisteli myös vähän. Ensin kokeiltiin agility-aalla ja kevyellä kapulalla noutoa: muutama toisto ensin niin että Tomppaa oli avitettava takaisintulossa juoksemalla itse sen rinnalla, ja vika kerta niin että saatoin jo jäädä paikoilleni ja Tomppa sai tuotua kapulan ihan omatoimisesti esteen yli takaisin. Enää siis tarvitaan painavampi kapula ja jyrkempi aa, sitten meillä onkin tämä hanskassa.  Tomppa teki myös vähän seuraamista hallin rauhallisemmassa päässä. Toisen kentän äänten lisäksi Tomppaa taisi häiritä päälle pamahteleva lämmitys (?) ja hallin nariseva, kumiseva ja keinahteleva lattia. Kun seuraamista teki ottamalla aina muutaman askelen jälkeen perusasennon, Tomppa pysyi suht lähellä. Liikkeestä seisomisia (ja yksi maahanmeno) kokeiltiin putken kautta. Putkeenmeno oli hidas, mutta itse pysähdykset hyviä. Maahanmeno ei tosin onnistunut ekalla yrittämällä, toisella kerralla ok käsiavulla. 

Lopuksi paikallamakuu sillä aikaa kun Selma tottisteli. Tomppa makasi kentän rauhallisemmassa päässä, mutta nousi silti heti ylös kun olin jättämässä sitä. Tokalla yrityksellä jäin seisomaan ihan lähelle ja annoin muutaman välipalkan, aikaa ehkä pari-kolme minuuttia.


Kotona Selma teki ekat tunnariharjoituksensa. Ensin muutama oman piilotus lumihankeen, ja sen jälkeen oma hajuttoman kapulan viereen niin että Selma näki. Hyvin sujui, jatketaan harjoituksia.

 

* * *

Muuta aktiviteettia koirat ovat saaneet lähinnä hiihtoladulla.
Takametsässä alkaa olla aika talvista: