Kaikkien karvaisten kanssa ehdittiin puuhailla pääsiäisen tienoilla monenlaista. Tomppa sai jäljestää mökkireissulla kevään ihkaensimmäisen jäljen – joka meni kyllä ihan luokattoman huonosti. Jälki kulki myyränkoloja täynnä olevan pellon poikki, mutta myyrät eivät sitten olleetkaan se ongelma, vaan Tompan ilmeinen stressaantuneisuus. Sai se onneksi poimituksi muutaman kepin ja löysi loppupalkan. Jatkossa ehkä katsotaan etukäteen että Tomppa on rento ja valmiina hommiin.

Keppi on löytynyt!:

Viestiä Pompula sen sijaan juoksi oikein hyvin. Matkaa oli n. 150 metriä, eikä näköyhteyttä. Tomppa juoksi taas vauhdilla ja innolla, tämä taitaa kyllä olla Tompan suosikkilaji. 

Selma jäljesti samantyyppisen jäljen kuin Tomppakin: ikää jäljellä puolisen tuntia, kulma ja kaarre sekä viisi keppiä. Jäljelle matkaa vain vajaa kymmenen metriä, eikä sekään lyhyt jana kovin hyvin mennyt. Näitä pitäisi muistaa ottaa erikseen, ja jarruttaa Selmaa voimakkaammin – kun taas Tomppa saa etsiä jäljen löysällä vaijerilla. Itse jälki meni tosi mainiosti, Selma keskittyi hyvin ja ajoi tarkasti. Keppejä löytyi neljä + loppupalkkana ollut pallo, ja ilmaisut olivat ihan ok.

Jäljestysmaisemat eivät olleet hullummat:

Ja palkkakin kelpasi:

Kuvien © T. Kuisma

Myös viestin juokseminen meni Selmalta tällä kertaa hyvin, olisikohan se nyt tajunnut kunnolla homman idean? Kiire sillä on molempiin suuntiin, ja vähän pitää varoa ettei se karkaa toiseen päähän heti pallopalkan saatuaan.

Kummallekin koiralle piti tehdä pääsiäisenä myös esineruutu, mutta Tomppa jäi sitten siitä paitsi kun oli jo lenkille lähtiessä ihan paineessa . Tehtiin sitten vain Selmalle osin lumiseen metsään kaistale, jonka takakulmissa oli esineet. Ihan tarpeeksi suurella draivilla Selma esineen etsi ja toi, ja siihen yhteen hyvään lopetettiin. Johtuneeko parantuneesta ihottumasta/vatsavaivoista vai mistä, mutta tällä otannalla Selman maastot näyttävät kaiken kaikkiaan paljon paremmalta kuin syksyllä.

Maanantaina Selma kävi kokeilemassa möllitokoilua. Siruntarkastuksessa se ekalla yrittämällä vähän murisi, toinen yritys meni hyvin. Kehääntulotarkastus sujui tiukassa otteessa murinoitta. Luoksepästävyyteen laitettiin varmuuden vuoksi koppa päähän, ja kahteen kertaan tehtynä saldo oli se että Selma oli ihan sievästi - tosin kummallakin kerralla se pienesti rikkoi kontaktin.  Paikallamakuu oli kahden koiran välissä oikein rauhallinen. Yksilöliikkeistä tehtiin seuraaminen (ihan vähän tahtoi juoksu-osuudessa jätättää), jäävät (tosi hyvät) ja luoksetulo (hidas).

Muutoin pääsiäinen meni lenkkeillessä ja syödessä. Koirat olivat paljon pihalla keskenään, eikä kukaan häivinnyt minnekään vaikka ihan lähellä pellolla vilisti peuroja ja joutsenia. Pitkästä aikaa Selma ja Tomskukin innostuivat leikkimään keskenään.

Lankalauantaita vietettiin Pirunvuorella. Tomppaa pelotti edelleen korkealla olo, mutta vertaistuen voimin sitä saattoi tällä kertaa pitää siellä jopa vapaana (no eihän se vieläkään kauhean iloiselle näytä ):

 

Koko revohka:

Pääsiäisreissusta kotiinpaluu oli aika pettymys kun lumettoman Sastamalan jälkeen kotona odotti täysi talvi. Jäljestämisestä saa siis haaveilla vielä hyvä aikaa. 

* * *

Tiistaina käytiin tavalliseen tapaan hallilla. P-nella avitti ensiksi Selkun luoksepäästävyysharjoituksissa. Koppa päässä Selma kyllä istui nätisti, mutta kontaktin kanssa oli vähän niin ja näin. Saatiin kumminkin muutama ihan onnistunutkin suoritus aikaiseksi. 

Sitten tehtiin ruutua ensin lelulle ja sitten näyttöruutuna, ja lopuksi vielä kerran loppuosuus. Eipä tässä sen kummempaa, en kyllä yhtään tiedä hahmottaako Selma oikeasti ruudun, vai juokseeko se tyhjään ruutuun vain omia jälkiään pitkin. Pitänee rohkaistua kokeilemaan ensi kerralla pelkkää näyttöruutua. Sitten otettiin muutama metallikapulan nosto, ja eteentuloharjoituksia naksutellen. 

Lopuksi Selma sai tehdä vielä kerran luoksepäästävyysharjoituksen, tällä kertaa isäntänsä kanssa ja ilman koppaa. Eka yrityksellä kontakti hävisi, mutta kaksi muuta menikin sitten ihan nappiin! Myös ohjattuna tehty seuraamiskaavio sujui hyvin – isännältä siis lähinnä, Selmahan osaa. 

Tomsku ei ehtinyt hallilla tokoilla, mutta kotona tehtiin senkin kanssa vähän jääviä, seuraamista ja luoksetuloa. Tompan kanssa pitää kyllä niin paikkansa sanonta "kyllä se kotona osaa"!